Roomalaisille 4
1 Mitäs me siis sanomme meidän isämme Abrahamin lihan puolesta löytäneen?
What, then, shall we say that Abraham our father has found, as it respects the flesh?
2 Sillä jos Abraham on töiden kautta vanhurskaaksi tullut, niin hänellä on kerskaamista, vaan ei Jumalan edessä.
For if Abraham was justified by works, he has cause for boasting, but not before God.
3 Mutta mitä Raamattu sano: Abraham uskoi Jumalan, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi.
For what says the scripture? Abraham believed God, and it was counted to him for righteousness.
4 Mutta sille, joka työtä tekee, ei lueta palkkaa armosta, vaan ansiosta.
Now to him that works, the reward is not counted as a favor, but as a debt:
5 Mutta joka ei työtä tee, vaan uskoo sen päälle, joka jumalattoman vanhurskaaksi tekee, hänen uskonsa luetaan hänelle vanhurskaudeksi.
but to him that works not, but believes on him that justifies the ungodly, his faith is counted for righteousness.
6 Niinkuin myös David sanoo: autuus on sen ihmisen, jolle Jumala vanhurskauden lukee ilman töitä:
Even as David also speaks of the blessedness of the man to whom God counts righteousness without works, saying:
7 Autuaat ovat ne, joidenka vääryydet ovat anteeksi annetut, ja joidenka synnit peitetyt ovat.
Blessed are they whose iniquities are forgiven, and whose sins are covered.
8 Autuas on se mies, jolle Jumala ei syntiä lue.
Blessed is the man to whom the Lord will not charge sin.
9 Lieneekö siis tämä autuus ainoastaan ympärileikkaukselle tullut, elikkä myös esinahalle? Niinpä me sanomme: Abrahamille luettiin usko vanhurskaudeksi.
Comes this blessedness then on those who are circumcised only, or on those who are uncircumcised also? For we say that faith was counted to Abraham for righteousness.
10 Kuinkas se hänelle luettiin: koska hän oli ympärileikkauksessa, eli esinahassa? Ei ympärileikkauksessa, vaan esinahassa,
Under what circumstances, then, was it counted? After he was circumcised? Or, while he was uncircumcised? Not after he was circumcised, but while he was uncircumcised.
11 Ja hän sai ympärileikkauksen merkin vahvistukseksi, että hän oli uskon kautta vanhurkaaksi tehty, joka hänellä esinahassa oli, että hänen piti oleman kaikkein uskovaisten isä esinahassa, että se niillekin vanhurskaudeksi luettaisiin,
And he received the sign of circumcision, as a seal of the righteousness of the faith that he had while he was uncircumcised, in order that he might be the father of all that believe, even in a state of uncircumcision, so that righteousness might be counted to them also;
12 Ja hän tulis myös ympärileikkauksen isäksi, ei ainoasti niiden, jotka ympärileikatuista syntyneet ovat, mutta myös niiden, jotka sen uskon jälkiä vaeltavat, joka meidän isän Abrahamin esinahassa oli.
and the father of circumcision to those who are not only circumcised, but who, also, walk in the steps of that faith which our father Abraham had while he was yet uncircumcised.
13 Sillä se lupaus, että hänen piti maailman perilliseksi tuleman, ei ole Abrahamille eikä hänen siemenellensä lain kautta tapahtunut, vaan uskon vanhurskauden kautta.
For the promise that he should be the heir of the world, was not to Abraham, nor to his posterity, through law, but through the righteousness of faith.
14 Sillä jos ne, jotka laista ovat, ovat perilliset, niin usko on turha ja lupaus on hukkaan tullut.
For if they that are of the law be heirs, the faith is made powerless, and the promise is unmeaning;
15 Sillä laki kehoittaa vihan; sillä kussa ei lakia ole, ei siellä ole myös ylitsekäymistä.
for the law inflicts punishment; for where no law is, there is no transgression.
16 Sentähden tulee se uskosta, että sen pitää armosta oleman: että se lupaus pitää vahva oleman kaikelle siemenelle, ei sille ainoastaan, joka lain alla on, mutta myös sille, joka Abrahamin uskosta on, joka on meidän kaikkein isämme,
Therefore, the inheritance is by faith, that it may be according to grace, in order that the promise may be sure to all his posterity, not to those only who are of the law, but to those, also, who are of the faith of Abraham, who is the father of us all,
17 (Niinkuin kirjoitettu on: minä asetin sinun monen pakanan isäksi) Jumalan edessä, jonka hän uskonut on, joka kuolleet eläväksi tekee ja kutsuu ne, jotka ei ole, niinkuin ne olisivat.
(as it is written: I have made you a father of many nations, ) in the sight of him in whom he believed, even God, who makes the dead alive, and calls those things which are not, as though they were.
18 Ja hän uskoo sen toivon, jossa ei toivoa ollut, että hänen piti oleman monen pakanan isän, sen jälkeen kuin hänelle sanottu oli: niin pitää sinun siemenes oleman.
He, against hope, confidently believed that he would become the father of many nations, according to that which was spoken: So shall your posterity be.
19 Ja ei hän tullut heikoksi uskossa eikä katsonut kuollutta ruumistansa, ehkä hän jo lähes sadan ajastajan vanha oli, eikä Saaran kuollutta kohtua.
And not being weak in faith, he considered not his own body, which was already dead, (for he was about a hundred years old, ) nor the deadness of Sarah’s womb;
20 Mutta ei hän epäillyt ensinkään Jumalan lupauksesta epäuskolla, vaan oli vahva uskossa ja antoi Jumalalle kunnian,
and he doubted not, through unbelief, with respect to the promise of God, but was strong in faith, giving glory to God,
21 Ja oli täydellisesti vahva siitä, että mitä Jumala lupaa, sen hän myös voi tehdä.
and being fully persuaded that what he had promised he was able also to perform.
22 Sentähden se on myös hänelle vanhurskaudeksi luettu.
For this reason, it was counted to him for righteousness.
23 Niin ei se ole ainoastaan hänen tähtensä kirjoitettu, että se hänelle luettu oli,
But that it was counted to him, was not written for his sake alone,
24 Vaan myös meidän tähtemme, joille se myös pitää luettaman, kuin me sen päälle uskomme, joka meidän Herran Jesuksen kuolleista herätti,
but for our sakes also, to whom it shall be counted, if we believe on him that raised Jesus our Lord from the dead,
25 Joka meidän synteimme tähden on annettu ulos, ja meidän vanhurskauttamisemme tähden herätetty ylös.
who was delivered up for our offenses, and raised again for our justification.
