Roomalaisille 14
1 Heikkouskoista korjatkaat, ei kamppausten riidoissa.
Him that is weake in the fayth receave vnto you not in disputynge and troublynge his conscience.
2 Yksi kyllä uskoo saavansa kaikkinaista syödä, vaan heikko syö kaalia.
One beleveth that he maye eate all thinge. Another which is weake eateth earbes.
3 Joka syö, älkään sitä katsoko ylön, joka ei syö; ja se, joka ei syö, älkään tuomitko sitä, joka syö; sillä Jumala on hänen ottanut vastaan.
Let not him that eateth despise him that eateth not. And let not him whiche eateth not iudge him that eateth. For God hath receaved him.
4 Kuka sinä olet, joka toisen palveliaa tuomitse? Omalle isännällensä hän seisoo eli lankee. Mutta hän taidetaan ojentaa ylös; sillä Jumala on voimallinen häntä ojentamaan.
What arte thou that iudgest another manes servaut? Whether he stonde or faule that pertayneth vnto his master: ye he shall stonde. For God is able to make him stonde.
5 Yksi eroittaa yhden päivän toisesta, toinen pitää kaikki päivät yhtäläisenä: jokainen olkoon vahva mielessänsä.
This man putteth difference bitwene daye and daye. Another man counteth all dayes alyke. Se that no man waver in his awne meanynge.
6 Joka päivää tottelee, sen hän Herralle tekee; ja joka ei päivää tottele, se myös sen Herralle tekee. Joka syö, hän syö Herralle; sillä hän kiittää Jumalaa: ja joka ei syö, se ei syö Herralle, ja kiittää Jumalaa.
He that observeth one daye more then another doth it for ye lordes pleasure. And he that observeth not one daye moare then another doeth it to please ye lorde also. He that eateth doth it to please the lorde for he geveth god thankes.
7 Sillä ei yksikään meistä itsellensä elä, eikä yksikään itsellensä kuole.
And he yt eateth not eateth not to please ye lorde wt all and geveth god thankes.
8 Sillä jos me elämme niin me Herralle elämme; jos me kuolemme, niin me Herralle kuolemme. Sentähden joko me elämme tai kuolemme, niin me Herran omat olemme.
For none of vs lyveth his awne servaut: nether doeth anye of vs dye his awne servaunt. Yf we lyve we lyve to be at ye lordes will. And yf we dye we dye at ye lordes will. Whether we lyve therfore or dye we are the lordes.
9 Sillä sentähden on myös Kristus kuollut ja noussut ylös ja jälleen eläväksi tullut, että hän olis kuolleiden ja elävien Herra.
For Christ therfore dyed and rose agayne and revived that he myght be lorde both of deed and quicke.
10 Mutta miksi sinä veljes tuomitset? Eli miksi sinä veljes katsot ylön? sillä me asetetaan kaikki Kristuksen tuomio-istuimen eteen.
But why doest thou then iudge thy brother? Other why doest thou despyse thy brother? We shall all be brought before the iudgement seate of Christ.
11 Sillä kirjoitettu on: niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, minua pitää kaikki polvet kumartaman, ja kaikki kielet pitää Jumalaa tunnustaman.
For it is written: as truely as I lyve sayth ye lorde all knees shall bowe to me and all tonges shall geve a knowledge to God.
12 Sentähden jokaisen meistä pitää edestänsä Jumalalle luvun tekemän.
So shall every one of vs geve accomptes of him selfe to God.
13 Älkäämme siis tästedes toinen toistamme tuomitko, vaan tuomitkaat paremmin niin, ettei yksikään veljensä eteen pane loukkausta eli pahennusta.
Let vs not therfore iudge one another eny more. But iudge this rather that no man put a stomblynge blocke or an occasion to faule in his brothers waye.
14 Minä tiedän ja olen vahva Herrassa Jesuksessa, ettei mitään itsestänsä yhteistä ole, vaan joka jotakin yhteiseksi luulee, hänelle se on yhteinen.
For I knowe and am full certified in the Lorde Iesus that ther is nothinge comen of it selfe: but vnto him that iudgeth it to be comen: to him is it comen.
15 Mutta jos sinun veljes sinun ruastas surulliseksi tulee, niin et sinä enään vaella rakkaudessa. Älä sitä ruallas kadota, jonka tähden Kristus on kuollut.
If thy brother be greved with thy meate now walkest thou not charitablye. Destroye not him with thy meate for whom Christ dyed.
16 Sentähden sovittakaat niin, ettei teidän hyvyyttänne laitettaisi.
Cause not youre treasure to be evyll spoken of.
17 Sillä ei Jumalan valtakunta ole ruoka ja juoma, mutta vanhurskaus, ja rauha, ja ilo Pyhässä Hengessä.
For the kyngdome of God is not meate and drinke: but rightewesnes peace and ioye in the holy goost.
18 Sillä joka niissä Kristusta palvelee, hän on Jumalalle otollinen ja ihmisille kelvollinen.
For whosoever in these thinges serveth Christ pleaseth well God and is commended of men.
19 Sentähden noudattakaamme niitä, mitkä rauhaan sopivat, ja sitä, mikä keskenämme parannukseksi tulee.
Let vs folowe tho thinges which make for peace and thinges wherwith one maye edyfie another.
20 Älä ruan tähden Jumalan työtä turmele. Kaikki tosin ovat puhtaat; vaan sille ihmiselle on se paha, joka syö omantuntonsa pahennuksen kanssa.
Destroye not ye worke of god for a lytell meates sake. All thinges are pure: but it is evyll for that man which eateth with hurte of his conscience.
21 Se on hyvä, ettet lihaa söisi etkä viinaa joisi eli jotakin, josta veljes loukkaantuu, taikka pahenee, elikkä heikoksi tulee.
It is good nether to eate flesshe nether to drincke wyne nether eny thinge wherby thy brother stombleth ether falleth or is made weake.
22 Jos sinulla on usko, niin pidä se itsessäs Jumalan edessä. Autuas on, joka ei tee itsellensä omaatuntoa niissä, mitkä hän koettelee.
Hast thou fayth? have it with thy selfe before god. Happy is he yt condempneth not him selfe in that thinge which he aloweth.
23 Mutta joka siitä epäilee ja kuitenkin syö, se on kadotettu; sillä ei hän syönyt uskossa, mutta kaikki, mikä ei uskosta ole, se on synti.
For he yt maketh conscience is dampned yf he eate: because he doth it not of fayth. For whatsoever is not of fayth that same is synne.
