Roomalaisille 11
1 Niin minä siis sanon: onkos Jumala kansansa hyljännyt? Pois se! sillä minä olen myös Israelilainen, Abrahamin siemenestä, Benjaminin suvusta.
I saye then: hath god cast awaye his people? God forbyd. For even I verely am an Israelite of the seed of Abraha and of ye tribe of Beniamin
2 Ei Jumala ole kansaansa hyljännyt, jonka hän ennen on tuntenut. Ettekö te tiedä, mitä Raamattu Eliaasta sanoo? kuinka hän rukoilee Jumalaa Israelia vastaan, sanoen:
god hath not cast awaye his people which he knew before. Ether wote ye not what the scripture sayth by the mouth of Helias how he maketh intercession to god agaynst Israel sayinge:
3 Herra, he ovat tappaneet sinun prophetas ja sinun alttaris kukistaneet, ja minä yksinäni jäin, ja he etsivät minunkin henkeäni.
Lorde they have kylled thy prophetes and dygged doune thyn alters: and I am lefte only and they seke my lyfe.
4 Mutta mitä Jumalan vastaus sanoo hänelle? Minä olen itselleni jättänyt seitsemäntuhatta miestä, jotka ei ole Baalille polviansa taivuttaneet.
But what sayth the answer of god to him agayne? I have reserved vnto me seven thousande men which have not bowed the knee to Baal.
5 Niin ovat jääneet tälläkin ajalla armon valitsemisen jälkeen.
Even so at this tyme ys ther a remnanaunt lefte thorow the eleccion of grace.
6 Mutta jos se armosta on, niin ei se ole enään töistä, sillä ei armo muutoin armo olisikaan. Mutta jos se on töistä, niin ei se silleen armo ole; muutoin ei työ enään ole työ.
Yf it be of grace the is it not of workes. For then were grace no moare grace. Yf it be of workes then is it no moare grace. For then were deservyng no lenger deservynge.
7 Kuinkas siis? Jota Israel etsii, sitä ei hän ole saanut; mutta valitut sen ovat saaneet ja ne muut ovat paatuneet,
What then? Israel hath not obtayned that that he sought. No but yet the election hath obtayned it. The remnaunt are blynded
8 (Niinkuin kirjoitettu on: Jumala on antanut heille uppiniskaisen hengen, silmät, ettei he näkisi, ja korvat, ettei he kuulisi) tähän päivään asti.
accordynge as it is written: God hath geven the the sprete of vnquyetnes: eyes that they shuld not se and eares that they shuld not heare even vnto this daye.
9 Ja David sanoo: heidän pöytänsä tulkoon heille paulaksi, ja satimeksi, ja pahennukseksi, ja kostoksi.
And David sayth: Let their table be made a snare to take them with all and an occasion to faule and a rewarde vnto them.
10 Heidän silmänsä soetkoon, ettei he näkisi, ja taita aina heidän selkänsä!
Let their eyes be blynded that they se not: and ever bowe doune their backes.
11 Niin minä siis sanon: ovatko he sentähden itsensä loukanneet, että heidän piti lankeeman? Pois se! vaan heidän lankeemisestansa tapahtui pakanoille autuus, että hän sais heitä kiivaaksi heidän tähtensä.
I saye then: Have they therfore stombled that they shulde but faule only? God forbyd: but thorowe their faule is salvacio happened vnto the gentyls for to provoke the with all.
12 Mutta jos heidän lankeemisensa on maailman rikkaus ja heidän vähennöksensä on pakanain rikkaus; kuinka paljoa enemmin heidän täydellisyytensä?
Wherfore yf the faule of them be the ryches of the worlde: and the mynysshynge of them the ryches of the gentyls: How moche more shuld it be so yf they all beleved.
13 Sillä teille pakanoille minä puhun: että minä pakanain apostoli olen, ylistän minä minun virkaani.
I speake to you gentyls in as moche as I am the Apostle of ye gentyls I will magnify myn office
14 Jos minä taitaisin jollakin tavalla niitä, jotka minun lihani ovat, kiivaaksi saada ja muutamatkin heistä autuaaksi saattaa.
that I myght provoke them which are my flesshe and myght save some of them.
15 Sillä jos heidän hylkäämisensä on maailman sovinto, mitäs heidän korjaamisensa muuta on kuin elämä kuolleista?
For yf the castynge awaye of them be the reconcylynge of the worlde: what shall the receavynge of them be but lyfe agayne from deeth?
16 Sillä jos alku on pyhä, niin on myös koko taikina, ja jos juuri on pyhä, niin ovat myös oksat.
For yf one pece be holy the whole heepe is holy. And yf the rote be holy the braunches are holy also.
17 Mutta jos muutamat oksista ovat murtuneet, ja sinä, joka metsä-öljypuu olit, olet niihin istutettu, ja olet öljypuun juuresta ja lihavuudesta osalliseksi tullut,
Though some of the brauuches be broken of and thou beynge a wylde olyue tree arte graft in amonge them and made parttaker of ye rote and fatnes of the olyve tree
18 Niin älä ylpeile oksia vastaan; mutta jos sinä heitä vastaan ylpeilet, niin tiedä, ettet sinä juurta kanna, vaan juuri kantaa sinua.
bost not thy selfe agaynst the brauches. For yf thou bost thy selfe remember that thou bearest not the rote but the rote the.
19 Niin sanot; oksat ovat murtuneet, että minun piti siihen jälleen istutettaman.
Thou wilt saye then: the brauches are broken of that I myght be grafte in.
20 Oikein: he ovat murtuneet epäuskonsa tähden, mutta sinä pysyt uskon kautta: älä ole röyhkeä, vaan pelkää.
Thou sayest well: because of vnbeleve they are broken of and thou stondest stedfast in fayth.
21 Sillä jos ei Jumala luonnollisia oksia armahtanut, katso, ei hän sinuakaan armahda.
Be not hye mynded but feare seynge that God spared not the naturall braunches lest haply he also spare not the.
22 Sentähden katso tässä Jumalan hyvyyttä ja ankaruutta: ankaruutta niissä, jotka lankesivat, mutta hyvyyttä itse sinussas, jos sinä ainoastaan hyvyydessä pysyt; muutoin sinäkin leikataan pois.
Beholde ye kyndnes and rigorousnes of God: on the which fell rigorousnes: but towardes the kyndnes yf thou cotinue in his kyndnes. Or els thou shalt be hewen of
23 Ja ne jälleen istutetaan, ellei he epäuskossansa pysy; sillä Jumala on voimallinen heitä jälleen istuttamaan.
and they yf they byde not still in vnbelefe shalbe graffed in agayne. For God is of power to graffe them in agayne.
24 Sillä jos sinä olet luonnollisesta metsä-öljypuusta karsittu, ja olet vastoin luontoa hyvään öljypuuhun istutettu, kuinka paljon enemmin ne, jotka luonnolliset ovat, omaan öljypuuhunsa istutetaan?
For yf thou wast cut out of a naturall wilde olyve tree and wast graffed contrary to nature in a true olyve tree: how moche more shall the naturall brauches be graffed in their awne olyve tree agayne.
25 Sillä en minä tahdo salata teiltä, rakkaat veljet, tätä salaisuutta, (ettette itsellänne ylpeilisi, ) että paatumus on puolittain Israelille tullut, siihenasti kuin pakanain täydellisyys tulis.
I wolde not that this secrete shuld be hyd fro you my brethren (lest ye shuld be wyse in youre awne consaytes) that partly blyndnes is happened in Israel vntyll ye fulnes of the gentyls be come in:
26 Ja niin kaikki Israel pitää autuaaksi tuleman, niinkuin kirjoitettu on: se tulee Zionista, joka päästää ja jumalattoman menon Jakobista kääntää pois.
and so all Israel shalbe saved. As it is writte: There shall come oute of Sion he yt doth delyver and shall turne awaye the vngodlynes of Iacob.
27 Ja tämä on minun liittoni heidän kanssansa, kuin minä otan pois heidän syntinsä.
And this is my covenaunt vnto them when I shall take awaye their synnes.
28 Evankeliumin puolesta tosin ovat he viholliset teidän tähtenne; mutta valitsemisen puolesta rakastetaan heitä isäin tähden.
As cocernynge the gospell they are enemies for youre sakes: but as touchinge the election they are loved for ye fathers sakes.
29 Sillä ei Jumala lahjojansa ja kutsumistansa kadu.
For verely the gyftes and callynge of god are soche that it cannot repent him of them:
30 Sillä niinkuin ette tekään muinen Jumalan päälle uskoneet, mutta olette nyt laupiuden heidän epäuskonsa kautta saaneet;
for loke as ye in tyme passed have not beleved God yet have now obtayned mercy thorow their vnbelefe:
31 Niin ei he ole myös nyt uskoneet sitä laupiutta, joka teille on tapahtunut, että heillekin laupius tapahtuis.
even so now have they not beleved the mercy which is happened vnto you that they also maye obtayne mercy.
God hath wrapped all nacions in vnbeleve that he myght have mercie on all. (eleēsē g1653)
33 Oi sitä Jumalan rikkauden, ja viisauden, ja tunnon syvyyttä! kuinka tutkimattomat ovat hänen tuomionsa ja käsittämättömät hänen tiensä!
O the depnes of the aboundaunt wysdome and knowledge of God: how vnserchable are his iudgementes and his wayes past findyng out.
34 Sillä kuka on Herran mielen tietänyt? Eli kuka on hänen neuvonantajansa ollut?
For who hath knowen the mynde of the lorde? or who was his counseller?
35 Eli kuka on hänelle jotakin ennen antanut, jota hänelle pitäis jälleen maksettaman.
other who hath geven vnto him fyrst that he myght be recompensed agayne?
