Roomalaisille 10
1 Veljet, minun sydämeni halu ja rukous on Jumalan tykö Israelin edestä, että he autuaaksi tulisivat.
Kakabsat, para ti pannakaisalakanda ti tarigagay ti pusok ken ti kiddawko iti Dios.
2 Sillä minä annan heille todistuksen, että heillä on kiivaus Jumalan puoleen, mutta ei taidon jälkeen.
Ta agsaksiak maipanggep kadakuada nga addaanda iti regta para ti Dios, ngem saan a maitutop iti pannakaammo.
3 Sillä ei he ymmärrä Jumalan vanhurskautta, vaan pyytävät omaa vanhurskauttansa vahvistaa, eikä ole Jumalan vanhurskaudelle kuuliaiset:
Gapu ta saanda nga ammo ti kinalinteg ti Dios, ken pinadasda nga ipasdek ti bukodda a kinalinteg. Saanda a nagpaituray iti kinalinteg ti Dios.
4 Sillä Kristus on lain loppu, jokaiselle uskovaiselle vanhurskaudeksi.
Gapu ta ni Cristo iti nakatungpalan iti linteg para iti kinalinteg a maipaay kadagiti amin a namati.
5 Sillä Moses kirjoittaa siitä vanhurskaudesta, joka laista on, että kuka ihminen ne tekee, hänen pitää niissä elämän.
Gapu ta insurat ni Moises ti maipanggep iti kinalinteg nga agtaud iti linteg: “Agbiag ti tao nga agar-aramid iti kinalinteg ti linteg babaen iti daytoy a kinalinteg.”
6 Mutta se vanhurskaus, joka uskosta on, sanoo näin: älä sano sydämessäs: kuka tahtoo astua ylös taivaasen? se on Kristusta tänne tuoda alas.
Ngem ibagbaga daytoy iti kinalinteg a nagtaud iti pammati, “Saanyo nga ibaga dita pusoyo, 'Siasino iti umuli idiay langit?' (dayta ket, panangiyulog kenni Cristo).
Ken saanyo nga ibaga 'Siasino iti umulog sadiay yuyeng?”' (dayta ket, panangiyuli kenni Cristo manipud ti patay.) (Abyssos g12)
8 Vaan mitä hän sanoo? Se sana on juuri sinun tykönäs, nimittäin sinun suussas ja sydämessäs. Tämä on se sana uskosta, jota me saarnaamme.
Ngem ania iti ibagbagana? “Asideg ti sao kadakayo, iti ngiwatyo ken iti pusoyo.” Dayta ti sao ti pammati, nga iwarwaragawagmi.
9 Sillä, jos sinä suullas tunnustat Herran Jesuksen ja uskot sydämessäs, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä tulet autuaaksi;
Gapu ta no bigbigenyo kadagiti ngiwatyo ni Jesus a kas Apo, ken mamatikayo iti pusoyo a pinagungar isuna ti Dios manipud iti patay, maisalakankayonto.
10 Sillä sydämen uskolla me vanhurskaaksi tulemme, ja suun tunnustuksella me autuaaksi tulemme.
Ta gapu iti puso a mamati ti tao iti kinalinteg, ken bigbigbigenna ti pannakaisalakan babaen iti ngiwat.
11 Sillä Raamattu sanoo: jokainen, joka uskoo hänen päällensä, ei pidä häpiään tuleman.
Ta ibagbaga ti Nasantoan a Sursurat, “Saan a maibabain ti Amin a mamati kenkuana.”
12 Ei ole yhtään eroitusta Juudalaisen ja Grekiläisen välillä; sillä yksi on kaikkein Herra, rikas kaikkein kohtaan, jotka häntä rukoilevat.
Ta awan iti nagdumaan iti Judio ken Griego. Ti Apo met laeng ti Apo iti isu-amin, ken narang-ay isuna iti amin nga umaw-awag kenkuana.
13 Sillä jokainen, joka Herran nimeä avuksensa huutaa, tulee autuaaksi.
Ta maisalakan amin nga umawag iti nagan ti Apo.
14 Mutta kuinka he sitä avuksensa huutavat, jonka päälle ei he uskoneet? Ja kuinka he sen uskovat, josta ei he ole kuulleet? Mutta kuinka he kuulevat ilman saarnaajaa?
Kasano ngarud nga umawagda kenkuana, kenkuana a saanda a pinati? Ken kasanoda a mamati kenkuana, kenkuana a saanda pay a nangngegan? Ken kasanoda a makangngeg no awan iti mangasaba?
15 Ja kuinka he saarnaavat, ellei heitä lähetetä? Niinkuin kirjoitettu on: oi kuinka suloiset ovat niiden jalat, jotka rauhaa julistavat, niiden jotka hyvää julistavat.
Ken kasanoda a mangasaba, malaksid no naibaonda? —Kas iti naisurat, “Anian a nagpintas dagiti saksaka dagiti mangiwaragawag iti naragsak a damdamag ti naimbag a banbanag!”
16 Mutta ei he ole kaikki evankeliumille kuuliaiset; sillä Jesaias sanoo: Herra, kuka uskoo meidän saarnamme?
Ngem saanda amin a dimngeg iti ebanghelio. Gapu ta kinuna ni Isaias, “Apo, siasino ti namati iti mensahemi?”
17 Niin tulee siis usko kuulosta, mutta kuulo Jumalan sanan kautta.
Ngarud, agtaud ti pammati manipud iti panagdengdengngeg, ken panagdengdengngeg iti sasao ni Cristo.
18 Mutta minä sanon: eikö he sitä ole kuulleet? Heidän äänensä tosin on lähtenyt kaikkeen maailmaan ja heidän sanansa maailman ääriin.
Ngem kinunak, “Dida kadi nangngeg?” Wen, ken awan duadua. Naiwaras ti unida iti sangalubongan, ken dagiti sasaoda kadagiti pagpatinggaan ti lubong.”
19 Vaan minä sanon: eikös Israel tietänyt? Ensimäinen Moses sanoo: minä tahdon teitä yllyttää kateuteen sen kansan kautta, joka ei minun kansani ole, ja tyhmän kansan kautta tahdon minä teitä härsytellä.
Maysa pay, Ibagak, “Saankadi a naammoan ti Israel?” Umuna, ibagbaga ni Moises, “Paapalenkayo babaen iti maysa a saan a nasion. Babaen iti nasion nga awan pannakaawatna, pagpungtutenkayo.”
20 Mutta Jesaias on rohkia ja sanoo: minä olen niiltä löydetty, jotka ei minua etsineet, ja olen niille ilmaantunut, jotka ei minua kysyneet.
Ken natured ni Isaias ken kinunana, “Nasarakandak dagiti saan a nangbiruk kaniak. Nagparangak kadagiti saan a nangdawat kaniak.”
21 Mutta Israelille hän sanoo: koko päivän olen minä käteni ojentanut tottelemattomalle ja vastahakoiselle kansalle.
Ngem iti Israel kunana, “Iti agmalem, inyunnato dagiti imak kadagiti saan a natulnog ken kadagiti managkedked a tattao.”
