< Roomalaisille 1 >
1 Paavali, Jesuksen Kristuksen palvelia, kutsuttu apostoliksi, eroitettu Jumalan evankeliumiin,
Susura ia mia au, Paulus. Lamatualain noꞌe nala au fo dadꞌi Yesus Kristus dedꞌenun. Ana soꞌu au dadꞌi Yesus Kristus atahori dedꞌenun fo uu dui-bꞌengga Eni Hara-lii Malolen sudꞌiꞌ sia bee-bꞌee.
2 (Jonka hän on ennen prophetainsa kautta pyhissä Raamatuissa luvannut, )
Dalahulun, Lamatualain nafadꞌe neu mana ola-ola nara fo suraꞌ soꞌal Hara-lii Maloleꞌ naa, sia Susura Meumaren. Sia Susura naa, Lamatuaꞌ helu-fuli nae haitua Anan, Yesus, fo nema dadꞌi atahori. Ia naa, Hehelu-fufulin naa dadꞌi ena, huu Yesus nema dadꞌi atahori mia mane Daud tititi-nononosin ena.
3 Hänen Pojassansa, (joka on Davidin siemenestä lihan puolesta syntynyt,
4 Ja on väkevästi ilmoitettu Jumalan Pojaksi pyhityksen hengen jälkeen, että hän on noussut ylös kuolleista, ) se on, Jesuksesta Kristuksesta meidän Herrastamme,
Te Lamatualain natudꞌu bukti nae, Yesus Kristus naa, Eni Anan boe. Huu Yesus Dula-dalen, tebꞌe-tebꞌeꞌ meumareꞌ onaꞌ Lamatualain. Ma Lamatuaꞌ pake koasan de nafefela baliꞌ Yesus mia mamaten. Naa de, hita bubꞌuluꞌ tae Lamatualain Anan, naeni Yesus, hita Lamatuan.
5 Jonka kautta me olemme armon ja apostolin viran saaneet, uskon kuuliaisuudeksi, kaikkein pakanain seassa, hänen nimensä päälle,
Yesus natudꞌu rala malolen neu au, huu Ana tengga nala au dadꞌi dedꞌenun fo uu dui-bꞌengga hehelu-fufulin sia bee-bꞌee. Huu Ana nau atahori nda Yahudi ra sa o, ramahere E boe ma rasodꞌa tungga hihii-nanaun. Au o nau fo atahori mia basa nusaꞌ ra, ramahere Kristus ma rasodꞌa tungga hihii-nanaun.
6 Joista tekin olette Jesuksen Kristuksen kutsutut:
Hei mana sia Roma ra o, onaꞌ naa boe. Hei ima mia nusaꞌ hetar sia mamanaꞌ hetar. Yesus Kristus noꞌe nala hei nae, “Ima leo! Ima dadꞌi Au atahori nggara!”
7 Kaikille, jotka Roomissa ovat, Jumalan rakkaille ja kutsutuille pyhille: armo olkoon teidän kanssanne, ja rauha Jumalalta meidän Isältämme ja Herralta Jesukselta Kristukselta!
Naa de au haitua susura fee nggi sia Roma, ma fee nggi nesenenedꞌaꞌ ae, Lamatualain sue-lai nggi. Ana o noꞌe fo ama dadꞌi Eni atahorin mana rasodꞌa meumareꞌ. Au hule-oꞌe fo Lamatualain, hita Aman, no Yesus Kristus, hita Lamatuan, ratudꞌu rala malole nara neu nggi ma fee nggi misodꞌa no mole-dꞌame.
8 Ensin kiitän minä Jumalaani, Jesuksen Kristuksen kautta, teidän kaikkein tähtenne, että teidän uskoanne kaikessa maailmassa mainitaan.
Au mulai suraꞌ susura ngga ia, no oꞌe makasi nae-nae neu Lamatualain, huu Yesus Kristus ue-tao sia rala mara. Au o oꞌe makasi boe, huu atahori mana leo sia mana parenda Roma ra nusa nara, ara ola-olaꞌ soꞌal hei nemehere mara neu Yesus.
9 Sillä Jumala on minun todistajani, jota minä hengessäni hänen Poikansa evankeliumissa palvelen, että minä lakkaamatta teitä muistan,
Au hule-oꞌe nda namaꞌetu sa fee nggi. Tebꞌe! Lamatuaꞌ bubꞌuluꞌ nae, saa fo au olaꞌ ia, tebꞌe. Ana o bubꞌuluꞌ au manggate tao ues, fo dui-bꞌengga Anan Hara-lii Malolen.
10 Rukoillen aina minun rukouksissani, että minä saisin jollakin tavalla vihdoin joskus, jos Jumala tahtoo, onnellisen tien tulla teidän tykönne.
Mete ma au hule-oꞌe na, au oꞌe taꞌo ia: “Lamatuaꞌ, au nda itaꞌ ae dꞌalan taꞌo bee sa boe. Te mete ma tungga Lamatuaꞌ hihii-nanaun, na, soi dalaꞌ fo au uu ita nonoo nggara sia Roma.”
11 Sillä minä ikävöitsen teitä nähdä, että minä jotain hengellistä lahjaa teille jakaisin, että te vahvistetuksi tulisitte,
Au hule-oꞌe taꞌo naa, huu au hii-nau ae ita nggi, fo bꞌanggi fee nggi koasa mia Lamatuaꞌ Dula-dalen, fo ama dadꞌi mii Lamatuaꞌ atahorin mana maꞌatata mahereꞌ.
12 Se on, että minä saisin ynnä teidän kanssanne lohdutuksen, uskon kautta, joka meillä keskenämme on, sekä teidän että minun.
Au masud ngga taꞌo ia: mete ma au dadꞌi uma leo o nggi, au ae tao manggatee rala mara, fo nemehere mara boe manggatee. Ma au nau fo hei o tao manggatetee rala ngga boe.
13 Mutta en minä tahdo salata teiltä, rakkaat veljet, että minä olen usein aikonut tulla teidän tykönne, (ja olen tähän asti estetty) että minä teidänkin seassanne jonkun hedelmän saisin, niinkuin muidenkin pakanain seassa.
Toronoo susue nggara e! Au nau fo ama bubꞌuluꞌ mae, au ae eti seꞌu nggi sia Roma lao hetar ena. Te losa faiꞌ ia au nda feꞌe eti sa boe. De mete ma dadꞌi eti, au hule-huleꞌ fo atahori hetar feꞌe ramahere rahereꞌ neu Kristus, onaꞌ sia mamanaꞌ laen ra boe. No taꞌo naa, au ue-tatao ngga naꞌena buna-bꞌoa maloleꞌ.
14 Minä olen velkapää Grekiläisille ja muukalaisille, viisaille ja tyhmille.
Mae taꞌo bee o, au musi dui-bꞌengga Lamatuaꞌ Hara-lii Malolen neu atahori mana olaꞌ dedꞌea Yunani do, atahori diintiu mana olaꞌ dedꞌea laen do, atahori moko do, anak do, sakolaꞌ do, nda sakolaꞌ sa. Au musi dui-bꞌengga Lamatuaꞌ Hara-lii Malolen neu basa atahori. Naa de au sadꞌia ala ena ae eti seꞌu nggi sia Roma.
15 Sentähden niin paljo kuin minussa on, olen minä teillekin, jotka Roomissa olette, valmis evankeliumia saarnaamaan.
16 Sillä en minä häpee Kristuksen evankeliumia; sillä se on Jumalan voima itsekullekin uskovaiselle autuudeksi. Ensin Juudalaiselle, niin myös Grekiläiselle.
Au nda mae mbei-mbei sa boe, soꞌal Lamatuaꞌ Yesus Hara-lii Malolen. Te mete ma atahori namahere neu Lamatualain, Hara-liiꞌ naa naꞌena koasa mia E fo fee masodꞌaꞌ neu atahori naa, sala-kilun. Atahori Yahudi ra bubꞌuluꞌ raꞌahuluꞌ dalaꞌ ia ra, dei de nusaꞌ laen ra.
17 Sillä siinä se vanhurskaus, joka Jumalan edessä kelpaa, ilmoitetaan uskosta uskoon, niinkuin kirjoitettu on: vanhurskaan pitää elämän uskosta.
Hara-liiꞌ naa o natudꞌu Lamatuaꞌ dꞌalan fo tao natetu atahori masalaꞌ ra. Basa naa ra bisa dadꞌi, sadꞌi atahori ramahere neu E, ma ramahere rakandooꞌ a. Huu nenesuraꞌ sia Lamatuaꞌ Susura Meumaren oi, “Atahori musi ramahere neu Lamatualain dei, dei fo ara feꞌe malolole ro E. Huu mete ma rasodꞌa ramahere neu E, dei fo ara feꞌe hambu masodꞌa ndoo-tetuꞌ ena.”
18 Sillä Jumalan viha ilmestyy taivaasta kaiken ihmisten jumalattomuuden ja vääryyden tähden, jotka totuuden vääryydessä pitävät.
Te Lamatualain nafadꞌe basa taꞌo ia: hambu atahori nda nau taoafiꞌ neu E sa. Ma hambu ruma tao dꞌala deꞌulakaꞌ mataꞌ-mataꞌ. Ma Lamatuaꞌ nda simbo tatao-nonoꞌin nara naa sa. Atahori ia ra rahine ndoo-tetuꞌ a sia rala nara ena. Onaꞌ naa o, ara akaꞌ tao rakandooꞌ a dꞌala-dꞌala nda matetuꞌ ra sa. Ara nda nau simbo ndoo-tetuꞌ a sa ma ara akaꞌ kokoe-nanasi atahori, losa basa se nda ritaꞌ rae bee ndoo-tetuꞌ sa ena. Naa de Lamatuaꞌ nae naꞌondaꞌ huku-dꞌokiꞌ neu se mia lalai nema.
19 Sentähden se, mikä taidetaan Jumalasta tuta, on heille tiettävä; sillä Jumala ilmoitti sen heille.
20 Sillä hänen näkymättömät menonsa, nimittäin, ijankaikkinen voimansa ja jumaluutensa nähdään hamasta maailman luomisesta, jotka ymmärretään niistä, jotka tehdyt ovat: ettei he taitaisi itseänsä syyttömiksi sanoa. (aïdios )
Atahori ia ra nda raꞌena totoꞌu-nonoet fo rasalaꞌe ao nara sa, huu dalaꞌ mana tao atahori bisa bubꞌuluꞌ soꞌal Lamatualain naa, manggareloꞌ ena. Te Mesaꞌ ne mana natudꞌu naa! Au masud ngga taꞌo ia: eniꞌ a mia Ana naꞌadadadꞌiꞌ lalai no raefafoꞌ losa leleꞌ ia, mete ma atahori rae rahine soꞌal Lamatuaꞌ, no koasan nda mana mamaꞌetuꞌ sa, na bisa! Mae Lamatuaꞌ nda nenenitaꞌ sa o, te hita atahori feꞌe tahine E mia saa fo Ana taoꞌ ra. Naa de au ae, atahori deꞌulakaꞌ ra nda raꞌena totoꞌu-nonoet fo rasalaꞌe ao nara sa ena rae, “Au nda uhine saa-saa soꞌal Lamatualain sa.” (aïdios )
21 Että he tunsivat Jumalan, ja ei ylistäneet häntä niinkuin Jumalaa eikä kiittäneet, vaan vilpistelivät omissa ajatuksissansa, ja heidän järjetöin sydämensä on pimennyt.
Dadꞌi mae rahine Lamatuaꞌ, te nda nau rataa E rae, “Lamatuaꞌ naa, hita Lamatualain na!” Ara o nda nau roꞌe makasi mbali E sa boe. Boe ma dudꞌuꞌa nara liuali, losa nda rahine saa-saa fo matetuꞌ a sa ena. Ara nda ritaꞌ rae taꞌo bee sa de ara ander-ander mataꞌ-mataꞌ, soꞌal Lamatuaꞌ. Ma rala nara maꞌahatu.
22 Kuin he itsensä viisaiksi luulivat, niin he ovat tyhmiksi tulleet,
Ara esa-esaꞌ olaꞌ no koaot rae, “Au ia, atahori mana nahine dalaꞌ naeꞌ!” Mae ara duꞌa raꞌo naa o, te matetun, nggoa nara onaꞌ amba e.
23 Ja ovat katoomattoman Jumalan kunnian muuttaneet katoovaisen ihmisen ja lintuin ja neljäjalkaisten ja matelevaisten kuvan muotoiseksi.
Boe ma ara nda beꞌutee neu Lamatualain manaseliꞌ a sa, huu ara rae, “Hai nda parlu Lamatuaꞌ mataꞌ naa sa!” Te ara mulai beꞌutee neu paton mataꞌ-mataꞌ, mana onaꞌ atahori. Ma ara o beꞌutee neu paton mana onaꞌ mbuiꞌ, onaꞌ banda laen, ma mana onaꞌ mengge ra boe. No taꞌo naa, ara timba hendi Lamatuaꞌ fo nda mana mateꞌ a sa, de nggati no sudꞌiꞌ a saa mana bisa mateꞌ ra!
24 Sentähden on myös Jumala heidät laskenut sydämensä himoihin, saastauteen, häpäisemään keskenänsä omaa ruumistansa,
Naa de Lamatuaꞌ hela se taꞌo naa ena, fo hela se tao tunggaꞌ a hihii nara. Ana hela se sudꞌiꞌ a tao tungga dꞌala deꞌulakaꞌ mata-mataꞌ mana naꞌoka sia rala nara. Losa nda raꞌena mamaet sa ena. Boe ma ara tao-taoꞌ a manggenggeoꞌ mataꞌ-mataꞌ neu ao nara, ma tao onaꞌ naa neu atahori laen ao nara boe.
25 Jotka Jumalan totuuden ovat valheeksi muuttaneet ja ovat kunnioittaneet ja palvelleet enemmän luontokappaletta kuin Luojaa, joka on siunattu ijankaikkisesti, amen! (aiōn )
Ara rahine nenori ndoo-tetuꞌ soꞌal Lamatualain sia rala nara ena, te ara nda nau taoafiꞌ sa. Dudꞌuꞌa nara rambalulutu ena, ma ara dudꞌuꞌa rae, “Malole lenaꞌ, ata tao mataꞌ-mataꞌ, fo rambalulutu, te nda hambu nggenggeroꞌ saa sa boe!” Ara beꞌutee neu sudꞌiꞌ a saa fo Lamatuaꞌ taoꞌ ra, te nda nau beꞌutee neu Lamatuaꞌ mana tao basa sudꞌiꞌ a saa naa ra sa! Ara tao ao nara onaꞌ atahori mamahereꞌ re, tao-tao te hokoꞌ, nda maisiꞌ saa sa boe! Huu matetun, hita atahori musi koa-kio fee hadꞌa-hormat neu Lamatualain nekendoꞌ a! Naa, dei fo nandaa! (aiōn )
26 Sentähden on Jumala heidät antanut ylön häpiällisiin himoihin, että myös heidän vaimonsa ovat muuttaneet luonnollisen tavan luontoa vastaan,
Huu deꞌulaka nara, naa de Lamatuaꞌ hela se, fo ara tao-taoꞌ a manggenggeoꞌ, tunggaꞌ a hihii-nanau nara. Ara akaꞌ hohongge mataꞌ-mataꞌ, nda mae rahine sa. Inaꞌ ra nda nau sungguꞌ ro sao nara sa, ara hiiꞌ a saa, mana nda nandaa no hadꞌat sa. Huu inaꞌ ra sungguꞌ ro inaꞌ ra!
27 Niin myös miehet ovat antaneet ylön vaimon luonnollisen pitämisen, toinen toisensa puoleen himoissansa palaneet, miehet miesten kanssa riettauden tehneet ja saaneet, niinkuin pitikin, eksymisensä palkan itsessänsä.
Touꞌ ra o onaꞌ naa boe! Nda hii sungguꞌ ro sao nara sa, te sungguꞌ roꞌ a touꞌ ra! Nda mae rahine sa boe! Naa de ara hambu huhuku-dodꞌokiꞌ nandaa no tataon nara! Huu ara lao raꞌadꞌodꞌooꞌ mia dala ndoo-tetuꞌ a ena.
28 Ja niinkuin ei he tahtoneet Jumalaa tuta, niin Jumala laski heidät häijyyn mieleen tekemään niitä, mitä ei sovi tehdä,
Ara duꞌa rae, “Malole lenaꞌ, ata afiꞌ nenepaꞌa-siiꞌ to Lamatuaꞌ,” Naa de Lamatuaꞌ hela se reuꞌ ena, de ara sudꞌiꞌ a tao tungga hihii-nanau nara! Dadꞌi ara duꞌa akaꞌ deꞌulakaꞌ ra! Boe ma tao-taoꞌ a dꞌala-dꞌala nda matetuꞌ ra sa!
29 Täynnänsä kaikkea vääryyttä, salavuoteutta, koiruutta, ahneutta, pahuutta: täynnä kateutta, murhaa, riitaa, petosta, pahan suomuutta:
Masodꞌa nara sofeꞌ ro deꞌulakaꞌ mataꞌ-mataꞌ. Ara nda rahine tao maloleꞌ ra sa, te rahine taoꞌ a deꞌulakaꞌ. Ara hii-nau leli. Ara rambedꞌaꞌ ralaꞌ. Ara hiiꞌ a horombala. Ara risa atahori. Ara akaꞌ ratofa-raauꞌ. Ara peko-lelekoꞌ. Ara Lakaese. Ara rendi-rendiꞌ a dedꞌea lenaꞌ.
30 Korvankuiskutteliat, panetteliat, Jumalaa vihaajat, häpäisiät, ylpiät öykkärit, pahain neuvoin pesät, vanhemmillensa tottelemattomat,
Ara raꞌamuti atahori naran. Ara mburu-oeꞌ ro Lamatuaꞌ. Ara onaꞌ nda nenenenoriꞌ sa. Ara hiiꞌ a raloe-radꞌae atahori. Ara hiiꞌ a koa-boꞌu ao nara. Ara hiiꞌ a sangga dudꞌuꞌa deꞌulakaꞌ mataꞌ-mataꞌ. Ara hiiꞌ a labꞌan atahori lasiꞌ ra.
31 Tomppelit, liiton rikkojat, haluttomat, sovittamattomat, armottomat.
Ara nda ritaꞌ rae saa fo matetuꞌ sa. Ara ralena langga neu sira hehelu-fufuli nara, losa atahori nda ramahere se sa ena. Ara nda sue rahine atahori sa. Ara nda raꞌena susue-lalaiꞌ mbei sa boe neu atahori.
32 Jotka Jumalan oikeuden tietävät, (että ne, jotka näitä tekevät, ovat kuoleman ansainneet) ei ainoastaan niitä tee, mutta myös suostuvat niihin, jotka niitä tekevät.
Ara rahine Lamatualain hohoro-lalanen mana oi, atahori mana tao deꞌulakaꞌ mataꞌ naa ra, randaa hambu hukun mates. Mae rahine hohoro-lalaneꞌ naa o, te ara feꞌe tao deꞌulakaꞌ nda mbei-mbeiꞌ a sa. Nda akaꞌ a naa sa, ara o akaꞌ dunggu-mbau atahori, fo ara o tungga tao salaꞌ onaꞌ naa boe. Naa seli tebꞌe!