Ilmestys 6
1 Ja minä näin, kuin Karitsa ensimäisen sinetin avasi, ja minä kuulin yhden neljästä eläimestä sanovan, niinkuin pitkäisen jylinän: tule ja katso!
Eno ngah ih tuptang saap Sah ih sinet sin hoonchoi angta dowa jaakhothoon ah jaata, eno baji ething jih ajaat dowa esiit rah ih rang huung huung ih jeng arah chaattang, “Wangho!”
2 Ja minä näin, ja katso, valkia orhi; ja se, joka sen päällä istui, piti joutsea, ja hänelle annettiin kruunu, ja hän läksi voittamaan ja saamaan voittoa.
Ngah ih soktang adi, mok epuung esiit tuptang. Mok khoh adi tongte rah ih lasaan piita, eno heh suh luuwang khopok ah kota. Heh ah ejen ete mina kakah ajih kata.
3 Ja kuin hän toisen sinetin avasi, kuulin minä toisen eläimen sanovan: tule ja katso!
Eno liwang wah sin hoonchoi rah saap Sah ih jaata; eno ngah ih liwang wah ething jih ajaat jeng arah chaattang, “Wangho!”
4 Ja ruskia orhi meni ulos; ja sille, joka sen päällä istui, annettiin rauha maasta ottaa pois, että heidän piti keskenänsä toinen toisensa tappaman; ja hänelle oli suuri miekka annettu.
Mok ehoh we dong ra taha, erah esaang angta. Erah sakkhoh ni tongte asuh hatoh nah raamui thuk raangtaan ih chaan kota, erah raangtaan ih koh rumta, mina loong toom tek haatmui rum ah suh ah. Heh suh lang rapne elong kota.
5 Ja kuin hän kolmannen sinetin avasi, kuulin minä kolmannen eläimen sanovan: tule ja katso! Ja minä näin, ja katso, musta orhi; ja sillä, joka sen päällä istui, oli vaaka kädessä.
Eno Saapsah ih sin hoonchoi ejom wah rah jaata; eno ngah ih ejom wah ething jih ajaat jeng arah chaat tang, “Wangho!” Ngah ih mok emak ang arah tuptang. Erah mok khoh adi tongte rah ih heh lak ni took jutsiit pi arah tuptang.
6 Ja minä kuulin äänen neljän eläimen keskeltä sanovan: mitta nisuja yhteen penninkiin ja kolme mittaa ohria yhteen penninkiin, ja älä viinaa eikä öljyä vahingoita.
Ngah ih baji ething jih ajaat jeng arah likhiik chaattang, erah ih liita, “Saasiit lakbi ah ata baan tooksiit angta eno saasiit lakbi ah barle liiha rah took jom angta. Enoothong olip bang nyia angut phek loong ah nak thet haat theng liita!”
7 Ja kuin hän avasi neljännen sinetin, kuulin minä neljännen eläimen äänen sanovan: tule ja katso!
Erah lilih Saapsah rah ih sin baji wah ah jaata; eno ngah ih baji wah dowa ething jih ajaat jeng arah chaattang, “Wangho!”
8 Ja minä näin, ja katso, hiirenkarvainen orhi, ja joka sen päällä istui, sen nimi oli kuolema; ja helvetti noudatti häntä. Ja hänelle annettiin voima tappaa neljättä osaa maan päältä miekalla ja nälällä, ja surmalla ja pedoilla maan päällä. (Hadēs g86)
Ngah ih mok ah puungleekleek ang arah esiit tuptang. Mok sakkhoh ni tongte men ah Etek angta, eno Soolam ah heh re tiittiit ih kong khoomta. Nengnyi suh hatoh ni thiik baji dowah thiiksiit ah koh nyuita, ramui lam ih, ramtek dong thuk lam ih, khoisat maasat dong thuk lam ih nyia woma suianyah ih thet haat thuk lam ih tek haat suh chaan koh nyuita. (Hadēs g86)
9 Ja kuin hän viidennen sinetin avasi, näin minä alttarin alla niiden sielut, jotka Jumalan sanan tähden tapetut olivat ja sen todistuksen tähden, joka heillä oli.
Erah lilih Saapsah ih banga wah sin hoonchoi rah jaata. Ngah ih marah mina Rangte jengkhaap tumbaat rum kano, nyia haaki chap suh hanpiite ang rum kano tekbuh rumta ah tuptang, erah loong chiiala ah romthong lathong ni ang arah tuptang.
10 Ja he huusivat suurella äänellä sanoen: sinä pyhä ja totinen Herra! kuinka kauvan et sinä tuomitse ja meidän vertamme kosta niille, jotka maan päällä asuvat?
Neng erongwah ih riing rumta, “Teesu Elongthoon, esa nyia amiisak! Arah hatoh dowa seng tek haatte mina loong asuh dande ano hoocham thuk suh saapoot timthan loot tongla?”
11 Ja kullekin heistä annettiin valkia vaate ja sanottiin heille, että heidän piti vielä vähän aikaa lepäämän, siihenasti kuin heidän kanssapalveliainsa ja veljeinsä luku täytetyksi tulis, jotka piti tapettaman niinkuin hekin.
Thoontang suh samsong eloot jih epuung koh rumta. Eno laksuh wahoh loong nyia Jisu suh hanpiite loong ngo etek haat etheng angta loong ah maangthoon tiiti we boot tong thuk rumta.
12 Ja minä näin, kuin hän kuudennen sinetin avasi, katso, niin tapahtui suuri maanjäristys, ja aurinko tuli mustaksi niinkuin karvasäkki ja kuu tuli kokonansa niinkuin veri,
Erah lilih ngah ih tuptang Saapsah ih banga lih dowa leeraangtui sin hoonchoi ah jaata. Hasah jathikhah ih tiita, eno rangsa ah suiroon nyuh nyuh mak likhiikkhiik ih hoonta, eno laaphui ah sih likhiikkhiik esaang ih hoonta.
13 Ja tähdet putosivat taivaasta maan päälle, niinkuin fikunapuu fikunansa varistaa, kuin hän suurelta tuulelta häälytetään.
phoksat tiik maangsum bang nawa pongnuh ngeenuh ih kadat mot ah likhiik ritsi loong ah hatoh ni dat taha.
14 Ja taivas pakeni niinkuin kämärtynyt kirja, ja kaikki vuoret ja luodot siirrettiin sioistansa.
Rang ah leeraangtui kah ngaakkhoon ah likhiikkhiik ngaakkhoon ano tik mata, eno hakong nyia juungloot loong ah neng tongtheng dowa heng soon rumta.
15 Ja kuninkaat maan päällä, ja ylimäiset, ja rikkaat, ja päämiehet, ja väkevät, ja kaikki orjat, ja kaikki vapaat kätkivät itsensä luoliin ja vuorten rotkoihin,
Eno hatoh dowa luuwang loong, mina pante loong, arami saahaap loong, changteng loong, chaan aphaan pan, eno mina wahoh loong, dah loong nep, changte loong nep, thoontang hakong jongdaap khui ni hottong rumta,
16 Ja sanoivat vuorille ja kukkuloille: langetkaat meidän päällemme ja peittäkäät meitä sen kasvoin edestä, joka istuimella istuu, ja Karitsan vihasta.
Neng loong ih jong jaan nyia hakong loong asuh baat rumta, “Seng sakkhoh adoh dat han eno seng loong ah hoppat he, marah luuwang tongtheng ni tongla erah miksok dowa wiithuk he nyia Saapsah tenkhat dowa puipang thuk he!
17 Sillä se suuri hänen vihansa päivä on tullut, ja kuka voi pysyä?
Neng tenkhat sattitih saakaan ah amadi, eno erah tenkhat damdoh jen mui suh ngo jen chap ah?”
