< Ilmestys 19 >

1 Ja sitte kuulin minä suuren äänen, niinkuin paljolta kansalta taivaassa, sanovan: halleluja! autuus ja ylistys, kunnia ja voima olkoon Herralle meidän Jumalalle!
തതഃ പരം സ്വർഗസ്ഥാനാം മഹാജനതായാ മഹാശബ്ദോ ഽയം മയാ ശ്രൂതഃ, ബ്രൂത പരേശ്വരം ധന്യമ് അസ്മദീയോ യ ഈശ്വരഃ| തസ്യാഭവത് പരിത്രാണാം പ്രഭാവശ്ച പരാക്രമഃ|
2 Sillä hänen tuomionsa ovat totiset ja vanhurskaat: että hän on suuren porton tuominnut, joka huoruudellansa maan turmeli, ja on palveliainsa veren sen kädestä kostanut.
വിചാരാജ്ഞാശ്ച തസ്യൈവ സത്യാ ന്യായ്യാ ഭവന്തി ച| യാ സ്വവേശ്യാക്രിയാഭിശ്ച വ്യകരോത് കൃത്സ്നമേദിനീം| താം സ ദണ്ഡിതവാൻ വേശ്യാം തസ്യാശ്ച കരതസ്തഥാ| ശോണിതസ്യ സ്വദാസാനാം സംശോധം സ ഗൃഹീതവാൻ||
3 Ja taas he sanoivat: halleluja! Ja sen savu käy ylös ijankaikkisesta ijankaikkiseen. (aiōn g165)
പുനരപി തൈരിദമുക്തം യഥാ, ബ്രൂത പരേശ്വരം ധന്യം യന്നിത്യം നിത്യമേവ ച| തസ്യാ ദാഹസ്യ ധൂമോ ഽസൗ ദിശമൂർദ്ധ്വമുദേഷ്യതി|| (aiōn g165)
4 Ja neljäkolmattakymmentä vanhinta ja neljä eläintä maahan lankesivat ja rukoilivat Jumalaa, istuimella istuvaista, ja sanoivat: amen! halleluja!
തതഃ പരം ചതുർവ്വിംശതിപ്രാചീനാശ്ചത്വാരഃ പ്രാണിനശ്ച പ്രണിപത്യ സിംഹാസനോപവിഷ്ടമ് ഈശ്വരം പ്രണമ്യാവദൻ, തഥാസ്തു പരമേശശ്ച സർവ്വൈരേവ പ്രശസ്യതാം||
5 Ja ääni kuului istuimelta, sanoen: kiittäkäät meidän Jumalaamme kaikki hänen palveliansa ja jotka häntä pelkäätte, sekä pienet että suuret.
അനന്തരം സിംഹാസനമധ്യാദ് ഏഷ രവോ നിർഗതോ, യഥാ, ഹേ ഈശ്വരസ്യ ദാസേയാസ്തദ്ഭക്താഃ സകലാ നരാഃ| യൂയം ക്ഷുദ്രാ മഹാന്തശ്ച പ്രശംസത വ ഈശ്വരം||
6 Ja minä kuulin niinkuin paljon kansan äänen, ja niinkuin suuren veden äänen, ja niinkuin suurten pitkäisten äänen, jotka sanoivat: halleluja! sillä Herra kaikkivaltias Jumala on valtakunnan omistanut.
തതഃ പരം മഹാജനതായാഃ ശബ്ദ ഇവ ബഹുതോയാനാഞ്ച ശബ്ദ ഇവ ഗൃരുതരസ്തനിതാനാഞ്ച ശബ്ദ ഇവ ശബ്ദോ ഽയം മയാ ശ്രുതഃ, ബ്രൂത പരേശ്വരം ധന്യം രാജത്വം പ്രാപ്തവാൻ യതഃ| സ പരമേശ്വരോ ഽസ്മാകം യഃ സർവ്വശക്തിമാൻ പ്രഭുഃ|
7 Iloitkaamme ja riemuitkaamme, ja antakaamme kunnia hänelle, sillä Karitsan häät ovat tulleet, ja sen emäntä valmisti itsensä.
കീർത്തയാമഃ സ്തവം തസ്യ ഹൃഷ്ടാശ്ചോല്ലാസിതാ വയം| യന്മേഷശാവകസ്യൈവ വിവാഹസമയോ ഽഭവത്| വാഗ്ദത്താ ചാഭവത് തസ്മൈ യാ കന്യാ സാ സുസജ്ജിതാ|
8 Ja hänen annettiin pukea itsensä puhtaalla ja kiiltävällä kalliilla liinalla, joka kallis liina on pyhäin vanhurskaus.
പരിധാനായ തസ്യൈ ച ദത്തഃ ശുഭ്രഃ സുചേലകഃ||
9 Ja hän sanoi minulle: kirjoita: autuaat ovat ne, jotka ovat Karitsan häihin ehtoolliselle kutsutut. Ja hän sanoi minulle: nämät Jumalan sanat ovat totiset.
സ സുചേലകഃ പവിത്രലോകാനാം പുണ്യാനി| തതഃ സ മാമ് ഉക്തവാൻ ത്വമിദം ലിഖ മേഷശാവകസ്യ വിവാഹഭോജ്യായ യേ നിമന്ത്രിതാസ്തേ ധന്യാ ഇതി| പുനരപി മാമ് അവദത്, ഇമാനീശ്വരസ്യ സത്യാനി വാക്യാനി|
10 Ja minä lankesin hänen jalkainsa eteen häntä rukoilemaan. Mutta hän sanoi minulle: katso, ettes sitä tee; minä olen sinun ja sinun veljeis kanssapalvelia ja niiden, joilla Jesuksen todistus on: kumarra ja rukoile Jumalaa, sillä Jesuksen todistus on prophetain henki.
അനന്തരം അഹം തസ്യ ചരണയോരന്തികേ നിപത്യ തം പ്രണന്തുമുദ്യതഃ| തതഃ സ മാമ് ഉക്തവാൻ സാവധാനസ്തിഷ്ഠ മൈവം കുരു യീശോഃ സാക്ഷ്യവിശിഷ്ടൈസ്തവ ഭ്രാതൃഭിസ്ത്വയാ ച സഹദാസോ ഽഹം| ഈശ്വരമേവ പ്രണമ യസ്മാദ് യീശോഃ സാക്ഷ്യം ഭവിഷ്യദ്വാക്യസ്യ സാരം|
11 Ja minä näin taivaan avatuksi, ja katso, valkia orhi, ja se, joka sen päällä istui, kutsuttiin uskolliseksi ja totiseksi, ja vanhurskaudella hän tuomitsee ja sotii.
അനന്തരം മയാ മുക്തഃ സ്വർഗോ ദൃഷ്ടഃ, ഏകഃ ശ്വേതവർണോ ഽശ്വോ ഽപി ദൃഷ്ടസ്തദാരൂഢോ ജനോ വിശ്വാസ്യഃ സത്യമയശ്ചേതി നാമ്നാ ഖ്യാതഃ സ യാഥാർഥ്യേന വിചാരം യുദ്ധഞ്ച കരോതി|
12 Ja hänen silmänsä ovat niinkuin tulen liekki, ja hänen päässänsä on monta kruunua, ja hänellä oli kirjoitettu nimi, jota ei kenkään tietänyt, vaan hän itse.
തസ്യ നേത്രേ ഽഗ്നിശിഖാതുല്യേ ശിരസി ച ബഹുകിരീടാനി വിദ്യന്തേ തത്ര തസ്യ നാമ ലിഖിതമസ്തി തമേവ വിനാ നാപരഃ കോ ഽപി തന്നാമ ജാനാതി|
13 Ja hän oli vaatetettu vereen kastetulla vaatteella. Ja sen nimi kutsutaan Jumalan sanaksi.
സ രുധിരമഗ്നേന പരിച്ഛദേനാച്ഛാദിത ഈശ്വരവാദ ഇതി നാമ്നാഭിധീയതേ ച|
14 Ja sotajoukko, joka taivaassa on, seurasi häntä valkeilla hevosilla, vaatetetut valkialla puhtaalla kalliilla liinalla.
അപരം സ്വർഗസ്ഥസൈന്യാനി ശ്വേതാശ്വാരൂഢാനി പരിഹിതനിർമ്മലശ്വേതസൂക്ഷ്മവസ്ത്രാണി ച ഭൂത്വാ തമനുഗച്ഛന്തി|
15 Ja hänen suustansa kävi ulos terävä miekka, jolla hänen pitää pakanoita lyömän, joita hän on hallitseva rautaisella vitsalla. Ja hän on sotkuva kaikkivaltiaan Jumalan närkästyksen ja vihan viinakuurnan.
തസ്യ വക്ത്രാദ് ഏകസ്തീക്ഷണഃ ഖങ്ഗോ നിർഗച്ഛതി തേന ഖങ്ഗേന സർവ്വജാതീയാസ്തേനാഘാതിതവ്യാഃ സ ച ലൗഹദണ്ഡേന താൻ ചാരയിഷ്യതി സർവ്വശക്തിമത ഈശ്വരസ്യ പ്രചണ്ഡകോപരസോത്പാദകദ്രാക്ഷാകുണ്ഡേ യദ്യത് തിഷ്ഠതി തത് സർവ്വം സ ഏവ പദാഭ്യാം പിനഷ്ടി|
16 Ja hänellä on vaatteessansa ja reidessänsä nimi kirjoitettu: kuningasten Kuningas ja herrain Herra.
അപരം തസ്യ പരിച്ഛദ ഉരസി ച രാജ്ഞാം രാജാ പ്രഭൂനാം പ്രഭുശ്ചേതി നാമ നിഖിതമസ്തി|
17 Ja minä näin enkelin seisovan auringossa, joka huusi suurella äänellä ja sanoi kaikille linnuille, jotka taivaan alla lentävät: tulkaat ja kokoontukaat suuren Jumalan ehtoolliselle.
അനന്തരം സൂര്യ്യേ തിഷ്ഠൻ ഏകോ ദൂതോ മയാ ദൃഷ്ടഃ, ആകാശമധ്യ ഉഡ്ഡീയമാനാൻ സർവ്വാൻ പക്ഷിണഃ പ്രതി സ ഉച്ചൈഃസ്വരേണേദം ഘോഷയതി, അത്രാഗച്ഛത|
18 Syömään kuningasten lihaa ja päämiesten lihaa, ja väkeväin lihaa, ja orhitten lihaa, ja niillä ajavaisten, ja kaikkein vapaitten ja orjain, sekä pienten että suurten.
ഈശ്വരസ്യ മഹാഭോജ്യേ മിലത, രാജ്ഞാം ക്രവ്യാണി സേനാപതീനാം ക്രവ്യാണി വീരാണാം ക്രവ്യാണ്യശ്വാനാം തദാരൂഢാനാഞ്ച ക്രവ്യാണി ദാസമുക്താനാം ക്ഷുദ്രമഹതാം സർവ്വേഷാമേവ ക്രവ്യാണി ച യുഷ്മാഭി ർഭക്ഷിതവ്യാനി|
19 Ja minä näin pedon, ja maan kuninkaat, ja heidän sotaväkensä koottuna sotimaan sen kanssa, joka oriin päällä istui, ja myös hänen sotaväkensä kanssa.
തതഃ പരം തേനാശ്വാരൂഢജനേന തദീയസൈന്യൈശ്ച സാർദ്ധം യുദ്ധം കർത്തും സ പശുഃ പൃഥിവ്യാ രാജാനസ്തേഷാം സൈന്യാനി ച സമാഗച്ഛന്തീതി മയാ ദൃഷ്ടം|
20 Ja peto otettiin kiinni, ja hänen kanssansa väärä propheta, joka ihmeitä hänen edessänsä teki, joilla hän niitä vietteli, jotka pedon merkin ottivat, ja jotka hänen kuvaansa kumarsivat: nämä kaksi ovat elävältä tuliseen järveen heitetyt, joka tulikivestä paloi. (Limnē Pyr g3041 g4442)
തതഃ സ പശു ർധൃതോ യശ്ച മിഥ്യാഭവിഷ്യദ്വക്താ തസ്യാന്തികേ ചിത്രകർമ്മാണി കുർവ്വൻ തൈരേവ പശ്വങ്കധാരിണസ്തത്പ്രതിമാപൂജകാംശ്ച ഭ്രമിതവാൻ സോ ഽപി തേന സാർദ്ധം ധൃതഃ| തൗ ച വഹ്നിഗന്ധകജ്വലിതഹ്രദേ ജീവന്തൗ നിക്ഷിപ്തൗ| (Limnē Pyr g3041 g4442)
21 Ja muut tapettiin miekalla, joka sen suusta kävi ulos, joka oriin päällä istui; ja kaikki linnut ravittiin heidän lihastansa.
അവശിഷ്ടാശ്ച തസ്യാശ്വാരൂഢസ്യ വക്ത്രനിർഗതഖങ്ഗേന ഹതാഃ, തേഷാം ക്രവ്യൈശ്ച പക്ഷിണഃ സർവ്വേ തൃപ്തിം ഗതാഃ|

< Ilmestys 19 >