< Ilmestys 18 >
1 Ja sitte näin minä toisen enkelin tulevan alas taivaasta, jolla oli suuri voima: ja maa valistui hänen kirkkaudestansa.
తదనన్తరం స్వర్గాద్ అవరోహన్ అపర ఏకో దూతో మయా దృష్టః స మహాపరాక్రమవిశిష్టస్తస్య తేజసా చ పృథివీ దీప్తా|
2 Ja hän huusi väkevästi suurella äänellä ja sanoi: lankesi, lankesi suuri Babylon, ja on tullut perkeleitten asumasiaksi, ja kaikkein rietasten henkein kätköksi, ja kaikkein rietasten ja vihattavain lintuin kätköksi.
స బలవతా స్వరేణ వాచమిమామ్ అఘోషయత్ పతితా పతితా మహాబాబిల్, సా భూతానాం వసతిః సర్వ్వేషామ్ అశుచ్యాత్మనాం కారా సర్వ్వేషామ్ అశుచీనాం ఘృణ్యానాఞ్చ పక్షిణాం పిఞ్జరశ్చాభవత్|
3 Sillä hänen huoruutensa vihan viinasta ovat kaikki pakanat juoneet, ja maan kuninkaat hänen kanssansa huorin tehneet, ja kauppamiehet maan päällä ovat rikastuneet hänen herkkuinsa voimasta.
యతః సర్వ్వజాతీయాస్తస్యా వ్యభిచారజాతాం కోపమదిరాం పీతవన్తః పృథివ్యా రాజానశ్చ తయా సహ వ్యభిచారం కృతవన్తః పృథివ్యా వణిజశ్చ తస్యాః సుఖభోగబాహుల్యాద్ ధనాఢ్యతాం గతవన్తః|
4 Ja minä kuulin toisen äänen taivaasta sanovan: te. minun kansani, lähtekäät ulos hänestä, ettette hänen synneistänsä osallisiksi tulisi, ettette myös jotakin hänen vitsauksistansa saisi.
తతః పరం స్వర్గాత్ మయాపర ఏష రవః శ్రుతః, హే మమ ప్రజాః, యూయం యత్ తస్యాః పాపానామ్ అంశినో న భవత తస్యా దణ్డైశ్చ దణ్డయుక్తా న భవత తదర్థం తతో నిర్గచ్ఛత|
5 Sillä hänen syntinsä ovat ulottuneet hamaan taivaasen asti, ja Jumala muisti hänen vääryytensä.
యతస్తస్యాః పాపాని గగనస్పర్శాన్యభవన్ తస్యా అధర్మ్మక్రియాశ్చేశ్వరేణ సంస్మృతాః|
6 Maksakaat hänelle niinkuin hänkin maksoi teille, ja kertokaat hänelle kaksinkertaisesti hänen töittensä jälkeen; sillä juoma-astialla, josta hän teille pani sisälle, niin pankaat hänelle kaksinkertaisesti.
పరాన్ ప్రతి తయా యద్వద్ వ్యవహృతం తద్వత్ తాం ప్రతి వ్యవహరత, తస్యాః కర్మ్మణాం ద్విగుణఫలాని తస్యై దత్త, యస్మిన్ కంసే సా పరాన్ మద్యమ్ అపాయయత్ తమేవ తస్యాః పానార్థం ద్విగుణమద్యేన పూరయత|
7 Niin paljo kuin hän itsiänsä kunnioitti ja koreili, niin antakaat hänelle niin paljon vaivaa ja itkua; sillä hän sanoo sydämessänsä: minä istun ja olen kuningatar ja en leski, ja ei minun pidä itkua näkemän.
తయా యాత్మశ్లాఘా యశ్చ సుఖభోగః కృతస్తయో ర్ద్విగుణౌ యాతనాశోకౌ తస్యై దత్త, యతః సా స్వకీయాన్తఃకరణే వదతి, రాజ్ఞీవద్ ఉపవిష్టాహం నానాథా న చ శోకవిత్|
8 Sentähden pitää hänen vitsauksensa yhtenä päivänä tuleman: kuolema ja itku ja nälkä, ja hän pitää tulella poltettaman; sillä Herra Jumala on väkevä, joka hänen tuomitsee.
తస్మాద్ దివస ఏకస్మిన్ మారీదుర్భిక్షశోచనైః, సా సమాప్లోష్యతే నారీ ధ్యక్ష్యతే వహ్నినా చ సా; యద్ విచారాధిపస్తస్యా బలవాన్ ప్రభురీశ్వరః,
9 Ja häntä pitää itkettämän, ja maan kuninkaat parkuvat häntä, jotka hänen kanssansa huorin tekivät ja hekumassa elivät, kuin he hänen palonsa savun näkevät.
వ్యభిచారస్తయా సార్ద్ధం సుఖభోగశ్చ యైః కృతః, తే సర్వ్వ ఏవ రాజానస్తద్దాహధూమదర్శనాత్, ప్రరోదిష్యన్తి వక్షాంసి చాహనిష్యన్తి బాహుభిః|
10 Ja pitää taampana seisoman hänen vaivansa pelvon tähden ja sanoman: voi, voi suurta kaupunkia Babylonia, väkevää kaupunkia! sillä yhdellä hetkellä tuli sinun tuomios.
తస్యాస్తై ర్యాతనాభీతే ర్దూరే స్థిత్వేదముచ్యతే, హా హా బాబిల్ మహాస్థాన హా ప్రభావాన్వితే పురి, ఏకస్మిన్ ఆగతా దణ్డే విచారాజ్ఞా త్వదీయకా|
11 Ja kauppamiehet maan päällä itkevät ja murehtivat häntä, ettei kenkään enempi heidän kalujansa osta:
మేదిన్యా వణిజశ్చ తస్యాః కృతే రుదన్తి శోచన్తి చ యతస్తేషాం పణ్యద్రవ్యాణి కేనాపి న క్రీయన్తే|
12 Kulta- ja hopiakaluja, ja kalliita kiviä ja päärlyjä, ja kalliita liinavaatteita, ja purpuraa ja silkkiä, ja tulipunaista, ja kaikkinaisia kalliita puita, ja kaikkinaisia astioita elephantin luista, ja kaikkinaisia astioita kalleimmista puista, ja vaskesta, ja raudasta, ja marmorista,
ఫలతః సువర్ణరౌప్యమణిముక్తాః సూక్ష్మవస్త్రాణి కృష్ణలోహితవాసాంసి పట్టవస్త్రాణి సిన్దూరవర్ణవాసాంసి చన్దనాదికాష్ఠాని గజదన్తేన మహార్ఘకాష్ఠేన పిత్తలలౌహాభ్యాం మర్మ్మరప్రస్తరేణ వా నిర్మ్మితాని సర్వ్వవిధపాత్రాణి
13 Ja kanelia ja hyvänhajullisia, ja voidetta, ja pyhää savua, ja viinaa, ja öljyä, ja sämpyliä, ja nisuja, ja karjaa, lampaita ja hevosia, rattaita, ja orjia ja ihmisten sieluja.
త్వగేలా ధూపః సుగన్ధిద్రవ్యం గన్ధరసో ద్రాక్షారసస్తైలం శస్యచూర్ణం గోధూమో గావో మేషా అశ్వా రథా దాసేయా మనుష్యప్రాణాశ్చైతాని పణ్యద్రవ్యాణి కేనాపి న క్రీయన్తే|
14 Ja hedelmät, joita sinun sielus himoitsee, ovat sinulta paenneet pois, ja kaikki, jotka lihavat ja kauniit olivat, ne ovat sinusta oljenneet pois, ja ei sinun pidä niitä enää löytämän.
తవ మనోఽభిలాషస్య ఫలానాం సమయో గతః, త్వత్తో దూరీకృతం యద్యత్ శోభనం భూషణం తవ, కదాచన తదుద్దేశో న పున ర్లప్స్యతే త్వయా|
15 Näiden kaluin kauppamiehet, jotka hänestä rikastuneet ovat, pitää taampana seisoman hänen vaivansa pelvon tähden, itkemän ja murehtiman.
తద్విక్రేతారో యే వణిజస్తయా ధనినో జాతాస్తే తస్యా యాతనాయా భయాద్ దూరే తిష్ఠనతో రోదిష్యన్తి శోచన్తశ్చేదం గదిష్యన్తి
16 Ja sanoman: voi, voi suurta kaupunkia! joka puetettu oli kalliilla liinalla ja purpuralla, ja tulipunaisella, ja kullalla yltäkullattu, ja kalliilla kivillä, ja päärlyillä; yhdellä hetkellä ovat senkaltaiset rikkaudet hävitetyt.
హా హా మహాపురి, త్వం సూక్ష్మవస్త్రైః కృష్ణలోహితవస్త్రైః సిన్దూరవర్ణవాసోభిశ్చాచ్ఛాదితా స్వర్ణమణిముక్తాభిరలఙ్కృతా చాసీః,
17 Ja kaikki haahdenhaltiat, ja kaikki haaksiväki, jotka laivoissa asuvat, ja merimiehet, ja jotka merellä vaeltavat, seisoivat taampana,
కిన్త్వేకస్మిన్ దణ్డే సా మహాసమ్పద్ లుప్తా| అపరం పోతానాం కర్ణధారాః సమూహలోకా నావికాః సముద్రవ్యవసాయినశ్చ సర్వ్వే
18 Ja huusivat, kuin he savun hänen palostansa näkivät, ja sanoivat: kuka on tämän suuren kaupungin verta?
దూరే తిష్ఠన్తస్తస్యా దాహస్య ధూమం నిరీక్షమాణా ఉచ్చైఃస్వరేణ వదన్తి తస్యా మహానగర్య్యాః కిం తుల్యం?
19 Ja he heittivät multaa päittensä päälle, huusivat, itkivät ja murehtivat, sanoen: voi, voi suurta kaupunkia! jossa kaikki rikastuneet ovat, joilla laivat meressä olivat, hänen kalliista kaluistansa; yhdellä hetkellä on hän hävitetty.
అపరం స్వశిరఃసు మృత్తికాం నిక్షిప్య తే రుదన్తః శోచన్తశ్చోచ్చైఃస్వరేణేదం వదన్తి హా హా యస్యా మహాపుర్య్యా బాహుల్యధనకారణాత్, సమ్పత్తిః సఞ్చితా సర్వ్వైః సాముద్రపోతనాయకైః, ఏకస్మిన్నేవ దణ్డే సా సమ్పూర్ణోచ్ఛిన్నతాం గతా|
20 Ihastu, taivas, hänestä, ja te pyhät apostolit ja prophetat! sillä Jumala tuomitsee teidän tuomionne hänen päällensä.
హే స్వర్గవాసినః సర్వ్వే పవిత్రాః ప్రేరితాశ్చ హే| హే భావివాదినో యూయం కృతే తస్యాః ప్రహర్షత| యుష్మాకం యత్ తయా సార్ద్ధం యో వివాదః పురాభవత్| దణ్డం సముచితం తస్య తస్యై వ్యతరదీశ్వరః||
21 Ja yksi väkevä enkeli nosti ison kiven, niinkuin myllynkiven, ja heitti sen mereen ja sanoi: näin äkisti pitää suuri kaupunki Babylon heitettämän pois, ja ei häntä pidä enempi löydettämän.
అనన్తరమ్ ఏకో బలవాన్ దూతో బృహత్పేషణీప్రస్తరతుల్యం పాషాణమేకం గృహీత్వా సముద్రే నిక్షిప్య కథితవాన్, ఈదృగ్బలప్రకాశేన బాబిల్ మహానగరీ నిపాతయిష్యతే తతస్తస్యా ఉద్దేశః పున ర్న లప్స్యతే|
22 Ja kanteleiden soittajain ja laulajain, ja huiluin ja basunan soittajain ääni ei pidä enempi sinusta kuuluman, ja ei yhtäkään virkamiestä yhdestäkään virasta pidä enempi sinussa löydettämän, ja myllyn ääni ei pidä enempi sinussa kuuluman;
వల్లకీవాదినాం శబ్దం పున ర్న శ్రోష్యతే త్వయి| గాథాకానాఞ్చ శబ్దో వా వంశీతూర్య్యాదివాదినాం| శిల్పకర్మ్మకరః కో ఽపి పున ర్న ద్రక్ష్యతే త్వయి| పేషణీప్రస్తరధ్వానః పున ర్న శ్రోష్యతే త్వయి|
23 Ja kynttilän valkeus ei pidä sinussa enää valistaman, ja yljän ja morsiamen ääni ei pidä enää sinussa kuuluman; sillä sinun kauppamiehes olivat maan päämiehet, ja sinun noitumises kautta ovat kaikki pakanat eksyneet.
దీపస్యాపి ప్రభా తద్వత్ పున ర్న ద్రక్ష్యతే త్వయి| న కన్యావరయోః శబ్దః పునః సంశ్రోష్యతే త్వయి| యస్మాన్ముఖ్యాః పృథివ్యా యే వణిజస్తేఽభవన్ తవ| యస్మాచ్చ జాతయః సర్వ్వా మోహితాస్తవ మాయయా|
24 Ja hänessä on prophetain ja pyhäin veri löydetty, ja kaikkein niiden, jotka maan päällä tapetut ovat.
భావివాదిపవిత్రాణాం యావన్తశ్చ హతా భువి| సర్వ్వేషాం శోణితం తేషాం ప్రాప్తం సర్వ్వం తవాన్తరే||