Ilmestys 1
1 Jesuksen Kristuksen Ilmestys, jonka Jumala hänelle antoi, ilmoittaa palvelioillensa niitä, mitkä pian tapahtuman pitää, ja on tiettäväksi tehnyt ja lähettänyt enkelinsä kautta palveliallensa Johannekselle.
Eeson hananaw de7iyabaa ba aylleta bessana mela Xoossay iyaw immida Yesuus Kiristtoosa qonccethay hayssa. Yesuusi ba kiitanchchuwa kiittidi, ba aylliya Yohaannisas qonccisis.
2 Joka todisti Jumalan sanaa, ja sen todistuksen Jesuksesta Kristuksesta, ja mitä hän nähnyt oli.
Yohaannisi Xoossaa kiitaa, Yesuus Kiristtoosi oothidabaanne odidabaa ubbaa markkattis.
3 Autuas on se, joka lukee, ja ne, jotka kuulevat prophetian sanat ja pitävät ne, mitkä siinä kirjoitetut ovat; sillä aika on läsnä.
Ha ubbay hananaw wodey matida gisho, ha tinbbite qaala nabbabiya oonikka anjjettidayssa; qassi ha qaala si7eyssatinne xaafettida kiita naagiya ubbay anjjettidayssata.
4 Johannes seitsemälle Asian seurakunnalle: armo olkoon teille ja rauha siltä, joka on, joka oli, ja joka tuleva on, ja seitsemältä hengeltä, jotka hänen istuimensa edessä ovat,
Ha dabddaabbey, Yohaannisappe, Iisiya biittan de7iya laappun woosa keethatas xaafettis. Kasekka, ha77ika de7iya, sinthafekka yaanaw de7iya Xoossaafe, qassi iya araata sinthan de7iya laappun ayyaanatappe, hessadakka, hayqoppe denddon koyro gididayssafe, sa7aa kawota haariya ammanettiya markka gidida Yesuus Kiristtoosappe, aadho keehatethaynne sarotethay hinttew gido. Yesuusi nuna siiqees, qassi ba suuthan nagara aylletethaafe nuna la77a kessis.
5 Ja Jesukselta Kristukselta, joka se uskollinen todistaja on, ja esikoinen kuolleista, ja maan kuningasten Päämies: joka meitä rakasti ja on meitä verellänsä meidän synneistämme pessyt,
6 Ja teki meidät kuninkaiksi ja papeiksi Jumalan ja Isänsä edessä: hänelle olkoon kunnia ja valta ijankaikkisesta ijankaikkiseen, amen! (aiōn g165)
Nuuni Xoossaa iya Aawas oothana mela nuna kawotethaa kahine oothis. Iyaw merinaappe merinaa gakkanaw bonchchoynne wolqqay gido. Amin7i. (aiōn g165)
7 Katso, hän tulee pilvien kanssa, ja jokaisen silmän pitää hänen näkemän ja ne, jotka häntä pistäneet ovat ja kaikki maan sukukunnat pitää parkuman. Niin, amen!
Hekko, Yesuusi shaarara yees. Asa ubbay hari attoshin, iya caddida asaykka iya be7ana. Sa7an de7iya asa ubbay iya gisho yeekkana. Hessi tuma hanana; amin7i.
8 Minä olen A ja O, alku ja loppu, sanoo Herra, joka on, joka oli, ja joka tuleva on, kaikkivaltias.
“Kasekka, ha77ika de7eyssi, sinthafekka yaana Goday, Ubbaafe Wolqqaama Xoossay, Alfanne Oomegi tana” yaagees Godaa Xoossay.
9 Minä Johannes, teidän veljenne ja osallinen vaivassa ja valtakunnassa ja kärsivällisyydessä, Jesuksessa Kristuksessa, olin luodossa, joka kutsutaan Patmos, Jumalan sanan ja Jesuksen Kristuksen todistuksen tähden.
Taani, Yohaannisi, hintte ishay, hinttera issife Yesuusan waayiya, iya kawotethaanne iya dandda7aa be7as. Taani Xoossaa qaalaa gishonne Yesuusabaa markkattida gisho, Paximo giya haathan teqettida biittan de7ays.
10 Minä olin hengessä yhtenä sunnuntaina ja kuulin minun jäljessäni suuren äänen, niinkuin basunan,
Godaa gallasan ta Geeshsha Ayyaanan haarettada de7ays; taappe guyera moyze puno mela gita girssi si7as.
11 Sanovan: minä olen A ja O, ensimäinen ja viimeinen. Mitäs näet, kirjoita kirjaan ja lähetä Asian seurakunnille, jotka Ephesossa ovat, ja Smyrnassa, ja Pergamossa, ja Tyatirassa, ja Sardissa, ja Philadelphiassa, ja Laodikeassa.
He girssay tana, “Ne be7eyssa maxaafan xaafada, Iisiyan de7iya laappun woosa keethatas, Efesoona, Samirneesa, Pherggamoona, Tiyatiroona, Serddeesa, Filaadelfiyanne Loodoqiya yedda” yaagis.
12 Ja minä käännyin sitä ääntä katsomaan, joka minun kanssani puhui, ja minun kääntyessäni näin minä seitsemän kultaista kynttiläjalkaa,
Taani taw odiya girssaa be7anaw guye simmada xomppe wothiya laappun worqqa kocata be7as.
13 Ja kultaisten kynttiläjalkain keskellä Ihmisen Pojan muotoisen, vaatetetun pitkällä hameella ja vyötetyn rinnoilta kultaisella vyöllä.
He kocata giddon asa na7a daaneyssa be7as. I adussa afila ba tohuwa gathi ma77is, worqqa danccon ba tiraa danccis.
14 Mutta hänen päänsä ja hiuksensa olivat valkiat niinkuin valkia villa ja niinkuin lumi, ja hänen silmänsä niinkuin tulen liekki,
Iya huu7eynne iya binaanay bootha dorssa ikise mela woykko shachcha mela boothi; iya ayfey tama laco daanees.
15 Ja hänen jalkansa valantovasken kaltaiset, niinkuin pätsissä palavaiset, ja hänen äänensä oli niinkuin paljon veden kuohina.
Iya tohoy taman seeridi zo77ida naase biraata daanees; iya girssaykka gita shaafa kooshinchcha mela.
16 Ja seitsemän tähteä oli hänen oikiassa kädessänsä, ja hänen suustansa kävi ulos kaksiteräinen terävä miekka, ja hänen kasvonsa, niinkuin aurinko paistaa voimassansa.
I ba ushachcha kushen laappun xoolinttota oykkis. Iya doonappe nam77u baggara qarattida bisoy keyees. Iya som77oy seeta gallasa awa ayfe daanees.
17 Ja kuin minä hänen näin, lankesin minä hänen jalkainsa eteen niinkuin kuollut, ja hän pani oikian kätensä minun päälleni ja sanoi minulle: älä pelkää, minä olen ensimäinen ja viimeinen,
Taani iya be7ida wode hayqqida asada hanada iya tohuwa matan kunddas. I ba ushachcha kushiya ta bolla wothidi, “Yayyofa; koyroykka wurssethaykka tana.
19 Kirjoita, mitäs nähnyt olet, mitä nyt on, ja mitä tästälähin tapahtuva on;
Hiza, ha77i haniyabanne sinthafe hananabaa ne be7idabaa xaafa.
20 Se salaisuus niistä seitsemästä tähdestä, jotka sinä minun oikiassa kädessäni nähnyt olet, ja seitsemän kultaista kynttiläjalkaa. Ne seitsemän tähteä ovat seitsemän seurakunnan enkelit: ja ne seitsemän kynttiläjalkaa, jotka sinä nähnyt olet, ovat seitsemän seurakuntaa.
Neeni ta ushachcha kushen be7ida laappun xoolinttotanne laappun worqqa kocata birshshethay hayssa: Laappun xoolinttoti laappun woosa keethata kiitanchchota; laappun worqqa kocati laappun woosa keethata.”
