Psalmien 97

1 Herra on kuningas, siitä maa iloitkaan: olkoon saaret riemuiset, niin monta kuin heitä on.

Ra Anumzamo'a kini mani'neno maka zana kegava hu'ne huta, maka ama mopafima mani'naza vahe'mota muse nehinke'za, hagerimofo amu'nompima me'nea mopafima nemaniza vahe'mo'zanena musena hiho.

2 Pilvet ja pimeys ovat hänen ympärillänsä: vanhurskaus ja tuomio ovat hänen istuimensa vahvistus.

Hanintiri hu'nea hampomo'ene tapari'nea hampomo'ene azeri kagintegeno mani'ne. Fatgo avu'ava zanteti'ene mago avamenteke'ma refko'ma hu avu'ava zama'areti, kini tra'amofo trara anteno mani'ne.

3 Tuli käy hänen edellänsä ja polttaa ympärillä hänen vihollisensa.

Tevenefa'mo agri avuga hagana hagana nehigeno, maka asoparegati'ma ha' vahe'amozama eme regaginte'naza vahera teve zamareno tefanene nehie.

4 Hänen leimauksensa välkkyvät maan piirin päällä: maa näkee sen ja vapisee.

Agri kopasi'namo'a trege huno ama mopa remsa nehigeno, ama mopamo'ma ana zama negeno'a tusi ahirahi nere.

5 Vuoret sulavat niinkuin vedenvaha Herran edessä, koko maailman Herran edessä.

Anumzana ama mopama kegava hu'nea ne'mofo avuga, agonaramimo'za masavemo'ma ze'ze huno pakepake nehiaza hu'za pakepake hu'naze.

6 Taivaat julistavat hänen vanhurskauttansa, ja kaikki kansat näkevät hänen kunniansa.

Anamima me'nea mona ramimo'za fatgo avu'ava zama'agu huama nehanageno, maka ama mopafima kokankokama mani'naza vahe'mo'za agri hihamu masazama'a negaze.

7 Hävetkäät kaikki, jotka kuvia palvelevat, ja kerskaavat epäjumalista: kumartakaat häntä kaikki enkelit.

Hagi zmazantetima antre'za tro'ma hu'naza havi anumzamofo amema'are'ma mono'ma hunente'za, zamavufaga rama nehaza vahe'mo'za zamagazegu hugahaze. Ana nehanageno maka havi anumzantamimo'za, Anumzamofo avuga zamarena re'za mono huntegahaze.

8 Zion kuulee sen ja iloitsee, ja Juudan tyttäret ovat riemuissansa, Herra, sinun hallituksestas.

Saioni kumamo'ene, Juda mopafima me'nea kumatamimo'za, anankema nentahi'za, tusi musenkase nehaze. Na'ankure Ra Anumzamokama keagama refko'ma hana zanku, anara hu'naze.

9 Sillä sinä, Herra, olet Korkein kaikissa maakunnissa: sinä olet sangen suuresti korotettu kaikkein jumalain ylitse.

Na'ankure Ra Anumzana Kagra Marerirfa Anumza mani'nenka maka ama mopa kegava hu'nane. Ana hu'nenka kagrake'za rankagia erinka, maka havi anumzantamina zamagterenka onagamu mani'nane.

10 Te kuin Herraa rakastatte, vihatkaat pahaa! hän kätkee pyhäinsä sielut: jumalattomain käsistä hän heitä pelastaa.

Ra Anumzamofoma avesima nentaza vahe'mota, kumimofona tamefi humiho. Tamagu'areti'ma huta amage'ma nentaza vahe'mota, Ra Anumzamo'a kegava huramantegahie. Ana nehuno kefo avu'ava zama nehaza vahe zamazampintira tamagu vazigahie.

11 Vanhurskaalle koittaa valkeus, ja ilo hurskaille sydämille,

Fatgo avu'ava zama nehaza vahera Anumzamo'a remsa hunezmanteno, zamagu'amo'ma fatgo hu'nea vahera musezana ante nezmantege'za muse nehaze.

12 Vanhurskaat iloitkaat Herrassa, kiittäkäät hänen pyhyytensä muistoksi.

Anumzamofoma amage'ma nentaza vahe'mota, agrama hu'nea avu'ava zankura muse hunenteta, ruotage'ma hu'nea agigura susu hunteho.