Psalmien 95

1 Tulkaat, veisatkaamme kiitosta Herralle, ja iloitkaamme meidän autuutemme turvalle!

Veníd, alegrémosnos en Jehová: cantemos con júbilo a la Roca de nuestra salud.

2 Tulkaamme hänen kasvoinsa eteen kiitoksella, ja riemuitkaamme hänelle lauluilla!

Anticipemos su rostro con alabanza: cantémosle alegres con salmos.

3 Sillä Herra on suuri Jumala, ja suuri kuningas kaikkein jumalain ylitse.

Porque Jehová es Dios grande; y Rey grande sobre todos los dioses.

4 Sillä hänen kädessänsä on kaikki, mitä maa kantaa, ja vuorten kukkulat ovat myös hänen.

Porque en su mano están las profundidades de la tierra: y las alturas de los montes son suyas.

5 Sillä hänen on meri, ja hän on sen tehnyt, ja hänen kätensä ovat kuivan valmistaneet.

Porque suya es la mar, y él la hizo: y sus manos formaron la seca.

6 Tulkaat, kumartakaamme ja polvillemme langetkaamme, ja maahan laskeukaamme Herran meidän Luojamme eteen!

Veníd, postrémosnos, y encorvémosnos, arrodillémonos delante de Jehová nuestro hacedor.

7 Sillä hän on meidän Jumalamme ja me hänen elatuskansansa, ja hänen kättensä lauma. Tänäpänä, jos kuulette hänen äänensä,

Porque él es nuestro Dios: y nosotros el pueblo de su pasto, y ovejas de su mano. Si hoy oyereis su voz,

8 Niin älkäät paaduttako sydämiänne, niinkuin Meribassa tapahtui, niinkuin kiusauksen päivänä korvessa,

No endurezcáis vuestro corazón como en Meriba: como el día de Masa en el desierto,

9 Kussa isänne minua kiusasivat, koettelivat minua, ja näkivät myös minun tekoni;

Donde me tentaron vuestros padres, probáronme, también vieron mi obra.

10 Että minä neljäkymmentä ajastaikaa suutuin tähän kansaan, ja sanoin: se on senkaltainen kansa, jonka sydämet aina eksyä tahtovat, ja jotka minun tietäni ei tahtoneet oppia;

Cuarenta años combatí con la nación: y dije: Pueblo son que yerran de corazón, que no han conocido mis caminos:

11 Joille minä vihoissani vannoin: ettei heidän pidä minun lepooni tuleman.

Por tanto yo juré en mi furor: No entrarán en mi holganza.