Psalmien 95
1 Tulkaat, veisatkaamme kiitosta Herralle, ja iloitkaamme meidän autuutemme turvalle!
Oh, ven, cantemos a Yahvé. ¡Gritemos en voz alta a la roca de nuestra salvación!
2 Tulkaamme hänen kasvoinsa eteen kiitoksella, ja riemuitkaamme hänelle lauluilla!
Acudamos ante su presencia con acción de gracias. ¡Explorémoslo con canciones!
3 Sillä Herra on suuri Jumala, ja suuri kuningas kaikkein jumalain ylitse.
Porque Yahvé es un Dios grande, un gran Rey por encima de todos los dioses.
4 Sillä hänen kädessänsä on kaikki, mitä maa kantaa, ja vuorten kukkulat ovat myös hänen.
En su mano están los lugares profundos de la tierra. Las alturas de las montañas también son suyas.
5 Sillä hänen on meri, ja hän on sen tehnyt, ja hänen kätensä ovat kuivan valmistaneet.
El mar es suyo, y él lo hizo. Sus manos formaron la tierra seca.
6 Tulkaat, kumartakaamme ja polvillemme langetkaamme, ja maahan laskeukaamme Herran meidän Luojamme eteen!
Oh, ven, adoremos y postrémonos. Arrodillémonos ante Yahvé, nuestro Hacedor,
7 Sillä hän on meidän Jumalamme ja me hänen elatuskansansa, ja hänen kättensä lauma. Tänäpänä, jos kuulette hänen äänensä,
porque él es nuestro Dios. Somos el pueblo de su pasto, y las ovejas a su cargo. Hoy, ¡oh, que escuches su voz!
8 Niin älkäät paaduttako sydämiänne, niinkuin Meribassa tapahtui, niinkuin kiusauksen päivänä korvessa,
No endurezcas tu corazón, como en Meribah, como en el día de Massah en el desierto,
9 Kussa isänne minua kiusasivat, koettelivat minua, ja näkivät myös minun tekoni;
cuando vuestros padres me tentaron, me probó y vio mi trabajo.
10 Että minä neljäkymmentä ajastaikaa suutuin tähän kansaan, ja sanoin: se on senkaltainen kansa, jonka sydämet aina eksyä tahtovat, ja jotka minun tietäni ei tahtoneet oppia;
Durante cuarenta largos años me afligí con esa generación, y dijo: “Es un pueblo que se equivoca de corazón. No han conocido mis caminos”.
11 Joille minä vihoissani vannoin: ettei heidän pidä minun lepooni tuleman.
Por eso juré en mi ira, “No entrarán en mi descanso”.
