< Psalmien 95 >
1 Tulkaat, veisatkaamme kiitosta Herralle, ja iloitkaamme meidän autuutemme turvalle!
오라! 우리가 여호와께 노래하며 우리 구원의 반석을 향하여 즐거이 부르자
2 Tulkaamme hänen kasvoinsa eteen kiitoksella, ja riemuitkaamme hänelle lauluilla!
우리가 감사함으로 그 앞에 나아가며 시로 그를 향하여 즐거이 부르자
3 Sillä Herra on suuri Jumala, ja suuri kuningas kaikkein jumalain ylitse.
대저 여호와는 크신 하나님이시요 모든 신 위에 크신 왕이시로다
4 Sillä hänen kädessänsä on kaikki, mitä maa kantaa, ja vuorten kukkulat ovat myös hänen.
땅의 깊은 곳이 그 위에 있으며 산들의 높은 것도 그의 것이로다
5 Sillä hänen on meri, ja hän on sen tehnyt, ja hänen kätensä ovat kuivan valmistaneet.
바다가 그의 것이라 그가 만드셨고 육지도 그의 손이 지으셨도다
6 Tulkaat, kumartakaamme ja polvillemme langetkaamme, ja maahan laskeukaamme Herran meidän Luojamme eteen!
오라! 우리가 굽혀 경배하며 우리를 지으신 여호와 앞에 무릎을 꿇자
7 Sillä hän on meidän Jumalamme ja me hänen elatuskansansa, ja hänen kättensä lauma. Tänäpänä, jos kuulette hänen äänensä,
대저 저는 우리 하나님이시요, 우리는 그의 기르시는 백성이며 그 손의 양이라 너희가 오늘날 그 음성 듣기를 원하노라
8 Niin älkäät paaduttako sydämiänne, niinkuin Meribassa tapahtui, niinkuin kiusauksen päivänä korvessa,
이르시기를 너희는 므리바에서와 같이 또 광야 맛사의 날과 같이 너희 마음을 강퍅하게 말지어다
9 Kussa isänne minua kiusasivat, koettelivat minua, ja näkivät myös minun tekoni;
그 때에 너희 열조가 나를 시험하며 나를 탐지하고 나의 행사를 모았도다
10 Että minä neljäkymmentä ajastaikaa suutuin tähän kansaan, ja sanoin: se on senkaltainen kansa, jonka sydämet aina eksyä tahtovat, ja jotka minun tietäni ei tahtoneet oppia;
내가 사십년을 그 세대로 인하여 근심하여 이르기를 저희는 마음이 미혹된 백성이라 내 도를 알지 못한다 하였도다
11 Joille minä vihoissani vannoin: ettei heidän pidä minun lepooni tuleman.
그러므로 내가 노하여 맹세하기를 저희는 내 안식에 들어오지 못하리라 하였도다