Psalmien 95
1 Tulkaat, veisatkaamme kiitosta Herralle, ja iloitkaamme meidän autuutemme turvalle!
Come! Let us ring out our joy to the Lord, let us merrily shout to our rock of salvation.
2 Tulkaamme hänen kasvoinsa eteen kiitoksella, ja riemuitkaamme hänelle lauluilla!
Before his face let us come with thanks, with songs of praise let us shout to him.
3 Sillä Herra on suuri Jumala, ja suuri kuningas kaikkein jumalain ylitse.
For the Lord is a great God, king above all gods.
4 Sillä hänen kädessänsä on kaikki, mitä maa kantaa, ja vuorten kukkulat ovat myös hänen.
In his hand are the depths of the earth, the heights of the mountains are his.
5 Sillä hänen on meri, ja hän on sen tehnyt, ja hänen kätensä ovat kuivan valmistaneet.
The sea is his, for he made it: the dry land was formed by his hands.
6 Tulkaat, kumartakaamme ja polvillemme langetkaamme, ja maahan laskeukaamme Herran meidän Luojamme eteen!
Come! Let us worship and bow on our knees to the Lord our creator.
7 Sillä hän on meidän Jumalamme ja me hänen elatuskansansa, ja hänen kättensä lauma. Tänäpänä, jos kuulette hänen äänensä,
For he is our God; and we are the people he tends, the sheep in his care. If only you would heed his voice today:
8 Niin älkäät paaduttako sydämiänne, niinkuin Meribassa tapahtui, niinkuin kiusauksen päivänä korvessa,
“Do not harden your hearts as at Meribah, or at Massah, that day in the desert,
9 Kussa isänne minua kiusasivat, koettelivat minua, ja näkivät myös minun tekoni;
when your ancestors tempted and tried me, though they had seen my deeds.
10 Että minä neljäkymmentä ajastaikaa suutuin tähän kansaan, ja sanoin: se on senkaltainen kansa, jonka sydämet aina eksyä tahtovat, ja jotka minun tietäni ei tahtoneet oppia;
“For forty years I was filled with loathing for that generation, so I said: ‘A people with wandering hearts are they, and ignorant of my ways.’
11 Joille minä vihoissani vannoin: ettei heidän pidä minun lepooni tuleman.
So I solemnly swore to them in my anger, that never would they enter my place of rest.”
