< Psalmien 95 >
1 Tulkaat, veisatkaamme kiitosta Herralle, ja iloitkaamme meidän autuutemme turvalle!
Oh come, let’s sing to Adonai. Let’s shout aloud to the rock of our yesha' ·salvation·!
2 Tulkaamme hänen kasvoinsa eteen kiitoksella, ja riemuitkaamme hänelle lauluilla!
Let’s come before his presence with thanksgiving. Let’s extol him with songs!
3 Sillä Herra on suuri Jumala, ja suuri kuningas kaikkein jumalain ylitse.
For Adonai is a great God, a great King above all deities.
4 Sillä hänen kädessänsä on kaikki, mitä maa kantaa, ja vuorten kukkulat ovat myös hänen.
In his hand are the deep places of the earth. The heights of the mountains are also his.
5 Sillä hänen on meri, ja hän on sen tehnyt, ja hänen kätensä ovat kuivan valmistaneet.
The sea is his, and he made it. His hands formed the dry land.
6 Tulkaat, kumartakaamme ja polvillemme langetkaamme, ja maahan laskeukaamme Herran meidän Luojamme eteen!
Oh come, let’s worship and hawa ·bow low, prostrate·. Let’s kneel before Yahweh 'Oseinu [Yahweh our Maker],
7 Sillä hän on meidän Jumalamme ja me hänen elatuskansansa, ja hänen kättensä lauma. Tänäpänä, jos kuulette hänen äänensä,
for he is our God. We are the people of his pasture, and the sheep in his care. Today, oh that you would sh'ma ·hear obey· his voice!
8 Niin älkäät paaduttako sydämiänne, niinkuin Meribassa tapahtui, niinkuin kiusauksen päivänä korvessa,
Don’t harden your heart, as at Meribah [Quarreling], as in the day of Massah [Testing] in the wilderness,
9 Kussa isänne minua kiusasivat, koettelivat minua, ja näkivät myös minun tekoni;
when your fathers tempted me, tested me, and saw my work.
10 Että minä neljäkymmentä ajastaikaa suutuin tähän kansaan, ja sanoin: se on senkaltainen kansa, jonka sydämet aina eksyä tahtovat, ja jotka minun tietäni ei tahtoneet oppia;
Forty long years I loathed that generation, and said, “This is a people that errors in their heart. They have not known my ways.”
11 Joille minä vihoissani vannoin: ettei heidän pidä minun lepooni tuleman.
Therefore I swore in my wrath, “They won’t enter into my rest.”