Psalmien 95
1 Tulkaat, veisatkaamme kiitosta Herralle, ja iloitkaamme meidän autuutemme turvalle!
The Praise of a Canticle, of David himself. Come, let us exult in the Lord. Let us shout joyfully to God, our Savior.
2 Tulkaamme hänen kasvoinsa eteen kiitoksella, ja riemuitkaamme hänelle lauluilla!
Let us anticipate his presence with confession, and let us sing joyfully to him with psalms.
3 Sillä Herra on suuri Jumala, ja suuri kuningas kaikkein jumalain ylitse.
For the Lord is a great God and a great King over all gods.
4 Sillä hänen kädessänsä on kaikki, mitä maa kantaa, ja vuorten kukkulat ovat myös hänen.
For in his hand are all the limits of the earth, and the heights of the mountains are his.
5 Sillä hänen on meri, ja hän on sen tehnyt, ja hänen kätensä ovat kuivan valmistaneet.
For the sea is his, and he made it, and his hands formed the dry land.
6 Tulkaat, kumartakaamme ja polvillemme langetkaamme, ja maahan laskeukaamme Herran meidän Luojamme eteen!
Come, let us adore and fall prostrate, and let us weep before the Lord who made us.
7 Sillä hän on meidän Jumalamme ja me hänen elatuskansansa, ja hänen kättensä lauma. Tänäpänä, jos kuulette hänen äänensä,
For he is the Lord our God, and we are the people of his pasture and the sheep of his hand.
8 Niin älkäät paaduttako sydämiänne, niinkuin Meribassa tapahtui, niinkuin kiusauksen päivänä korvessa,
If today you hear his voice, harden not your hearts:
9 Kussa isänne minua kiusasivat, koettelivat minua, ja näkivät myös minun tekoni;
as in the provocation, according to the day of temptation in the wilderness, where your fathers tempted me; they tested me, though they had seen my works.
10 Että minä neljäkymmentä ajastaikaa suutuin tähän kansaan, ja sanoin: se on senkaltainen kansa, jonka sydämet aina eksyä tahtovat, ja jotka minun tietäni ei tahtoneet oppia;
For forty years, I was offended by that generation, and I said: These have always strayed in heart.
11 Joille minä vihoissani vannoin: ettei heidän pidä minun lepooni tuleman.
And these have not known my ways. So I swore in my wrath: They shall not enter into my rest.
