Psalmien 94
1 Herra Jumala, jonka kostot ovat, Jumala, jonka kostot ovat, selkiästi itses näytä.
MAIN Kot, komui jaundepuk, leowa Kot jaundepuk, kom kotin janjaleda!
2 Korota sinuas, maailman tuomari: maksa ylpeille, mitä he ansainneet ovat.
Kom kotida, komui jaunkapun en jappa, kom kotin depuk on wiawia en me aklapalap akan.
3 Herra, kuinka kauvan pitää jumalattomain, kuinka kauvan pitää jumalattomain riemuitseman?
MAIN Ieowa, arai da me doo jan Kot akan, arai da me doo jan Kot, akan pan poponmaju,
4 Tiuskuman ja puhuman niin ylpiästi, ja kaikki pahantekiät niin kerskaaman?
O pudupudada lokaia jued o arai da, me japun kan karoj en juauki ar morjued?
5 Herra, he polkevat alas sinun kansas, ja sinun perimistäs he vaivaavat.
Re kin tiakedi japwilim omui aramaj akan, o re kame omui jojo.
6 Lesket ja muukalaiset he tappavat, ja orvot he kuolettavat,
Re kin kamela li odi o men wai, o patik takain wor en me japoupou kan.
7 Ja sanovat: ei Herra sitä näe, ja Jakobin Jumala ei sitä tottele.
Re inda: Ieowa jota kak kilan, o Kot en Iakop jota pan aja due.
8 Ymmärtäkäät siis, te hullut kansan seassa! ja, te tyhmät, koska te taitaviksi tulette?
Komail me pweipwei nan pun en aramaj akan, en dedeki! O komail lolepn akan, iad me komail pan lolekonala?
9 Joka korvan on istuttanut, eikö hän kuule? eli joka silmän loi, eikö hän näe?
Me kotin wiada jalon, o a jota pan ereki? Me kotin wiadar por en maj o, a jota pan kak majani?
10 Joka pakanoita kurittaa, eikö hän rankaise, joka ihmisille opettaa tiedon?
Me kin kotin Kaunda wei kan, o jota pan kaloke? Pwe I me kotin kalolekoni aramaj.
11 Mutta Herra tietää ihmisten ajatukset, että ne turhat ovat.
Ieowa kotin mani lamelam en aramaj akan, me re aklapalap.
12 Autuas on se, jota sinä, Herra, kuritat, ja opetat sinun laistas,
Meid pai ol o, me kom kotin kaloke, Main, Ieowa, o me kom kotin padaki on jan nan ar majan akan.
13 Että hänellä kärsivällisyys olis, koska vastoin käy, siihenasti kuin jumalattomalle hauta valmistetaan.
Pwen kanonama ni a apwal akan, lao jaujau en me doo jan Kot akan pan weweida.
14 Sillä ei Herra heitä kansaansa pois, eli hylkää perimistänsä.
Pwe Ieowa jota pan kotin kajela japwilim a araman akan, o a jota pan muei jan a jojo.
15 Sillä oikeuden pitää sittekin oikeuden oleman, ja kaikki hurskaat sydämet sitä seuraavat.
Pwe me pun, pan punpuneta, i me lelapok kan karoj pan weweideki.
16 Kuka seisoo minun kanssani pahoja vastaan? kuka astuu minun tyköni pahointekiöitä vastaan?
Ij me pan jauaja ia on me morjued akan? O ij me pan jauaje ia on me dipan akan?
17 Ellei Herra minua auttaisi, niin minun sieluni makais lähes hiljaisuudessa.
Ma Ieowa jota kotin jauaja ia, metar ekij nen i pan kolan wajan kapormen.
18 Minä sanoin: minun jalkani on horjunut, vaan sinun armos, Herra, minun tukesi.
Ni ai indada: Na i pan krijedi, omui kalanan, Main Ieowa, pan kolekol ia.
19 Minulla oli paljo surua sydämessäni; mutta sinun lohdutukses ilahutti minun sieluni.
Ai injenjued laud nan monion i, a omui kotin kamait ia la kaperenda nen i.
20 Etpäs mielisty koskaan tosin vahingolliseen istuimeen, joka lain häijysti opettaa.
Kom jota man paroki on mol o, me kin kajapunala japwilim omui majan.
21 He kokoovat joukkonsa vanhurskaan sielua vastaan, ja tuomitsevat viattoman veren kadotukseen,
Re kin onop on kamela me pun amen, o re kin kadeikada nta makelekel.
22 Mutta Herra on minun varjelukseni: minun Jumalani on minun uskallukseni turva,
A Ieowa ai paip lapalap, o Kot iei paip, me i pan rukila ia.
23 Ja hän kostaa heidän vääryytensä, ja hukuttaa heitä heidän pahuutensa tähden: Herra, meidän Jumalamme, hukuttaa heitä.
A pan kotin depuk on ir ar me jued, o a pan kotin kame ir ala, pweki ar katiwo, Ieowa atail Kot pan kame ir ala.
