< Psalmien 94 >
1 Herra Jumala, jonka kostot ovat, Jumala, jonka kostot ovat, selkiästi itses näytä.
Yaa Waaqayyo, Waaqa haaloo baaftu, Yaa Waaqa haaloo baaftu, ifii mulʼadhu.
2 Korota sinuas, maailman tuomari: maksa ylpeille, mitä he ansainneet ovat.
Yaa Abbaa Murtii lafa kanaa kaʼi; of tuultotaaf illee waan isaanii malu kenni.
3 Herra, kuinka kauvan pitää jumalattomain, kuinka kauvan pitää jumalattomain riemuitseman?
Yaa Waaqayyo, hamma yoomiitti warri hamoon, warri hamoon hamma yoomiitti burraaqu?
4 Tiuskuman ja puhuman niin ylpiästi, ja kaikki pahantekiät niin kerskaaman?
Isaan dubbii of tuulummaa gad roobsu; jalʼoonni hundinuu of dhiibuudhaan guutaman.
5 Herra, he polkevat alas sinun kansas, ja sinun perimistäs he vaivaavat.
Yaa Waaqayyo, isaan saba kee miidhu; handhuuraa kees ni hacuucu.
6 Lesket ja muukalaiset he tappavat, ja orvot he kuolettavat,
Haadha hiyyeessaatii fi keessummaa ni gorraʼu; ijoollee abbaa hin qabnes ni ajjeesu.
7 Ja sanovat: ei Herra sitä näe, ja Jakobin Jumala ei sitä tottele.
Isaan, “Waaqayyo hin argu; Waaqni Yaaqoob hin qalbeeffatu” jedhu.
8 Ymmärtäkäät siis, te hullut kansan seassa! ja, te tyhmät, koska te taitaviksi tulette?
Warri saba keessaa raatoftan mee hubadhaa; isin warri gowwoonni yoom ogeeyyii taatu?
9 Joka korvan on istuttanut, eikö hän kuule? eli joka silmän loi, eikö hän näe?
Inni gurra uume sun hin dhagaʼuu? Inni ija uume hin argu?
10 Joka pakanoita kurittaa, eikö hän rankaise, joka ihmisille opettaa tiedon?
Inni saboota sirreessu sun hin adabuu? Inni nama barsiisu sun beekumsa hin qabuu?
11 Mutta Herra tietää ihmisten ajatukset, että ne turhat ovat.
Waaqayyo yaada namaa beeka; akka yaadni namaa faayidaa hin qabnes ni beeka.
12 Autuas on se, jota sinä, Herra, kuritat, ja opetat sinun laistas,
Yaa Waaqayyo, namni ati adabdu, namni ati seera kee irraa barsiiftu eebbifamaa dha;
13 Että hänellä kärsivällisyys olis, koska vastoin käy, siihenasti kuin jumalattomalle hauta valmistetaan.
hamma hamootaaf boolli qotamutti, guyyaa rakkinaatti ati boqonnaa kennitaaf.
14 Sillä ei Herra heitä kansaansa pois, eli hylkää perimistänsä.
Waaqayyo saba isaa hin gatuutii; inni akkana illee jedhee handhuuraa ofii isaa hin dhiisu.
15 Sillä oikeuden pitää sittekin oikeuden oleman, ja kaikki hurskaat sydämet sitä seuraavat.
Murtiin qajeelummaa irratti hundeeffama; toloonni hundinuus isa faana buʼu.
16 Kuka seisoo minun kanssani pahoja vastaan? kuka astuu minun tyköni pahointekiöitä vastaan?
Eenyutu hamootatti naa kaʼa? Eenyutu na cina dhaabatee warra jalʼina hojjetaniin morma?
17 Ellei Herra minua auttaisi, niin minun sieluni makais lähes hiljaisuudessa.
Utuu Waaqayyo na gargaaruu baatee, silaa yoona lubbuun koo boolla duʼaa keessa jirti.
18 Minä sanoin: minun jalkani on horjunut, vaan sinun armos, Herra, minun tukesi.
Yaa Waaqayyo yeroo ani, “Miilli koo mucucaateera” jedhetti, araarri kee ol qabee na dhaabe.
19 Minulla oli paljo surua sydämessäni; mutta sinun lohdutukses ilahutti minun sieluni.
Yommuu yaaddoon natti baayʼatetti, jajjabeessuun kee lubbuu koo gammachiise.
20 Etpäs mielisty koskaan tosin vahingolliseen istuimeen, joka lain häijysti opettaa.
Bulchitoonni hamoon, warri seeratti fayyadamanii jalʼina hojjetan si wajjin tokkummaa qabaachuu dandaʼuu?
21 He kokoovat joukkonsa vanhurskaan sielua vastaan, ja tuomitsevat viattoman veren kadotukseen,
Isaan tokkummaadhaan nama qajeelaatti kaʼanii nama yakka hin qabnetti duʼa muru.
22 Mutta Herra on minun varjelukseni: minun Jumalani on minun uskallukseni turva,
Waaqayyo garuu daʼoo, Waaqni koos, kattaa ani itti baqadhu naa taʼeera.
23 Ja hän kostaa heidän vääryytensä, ja hukuttaa heitä heidän pahuutensa tähden: Herra, meidän Jumalamme, hukuttaa heitä.
Inni gatii cubbuu isaanii isaanumatti deebisa; sababii hammina isaaniitiif illee isaan balleessa; Waaqayyo Waaqni keenya isaan barbadeessa.