Psalmien 94
1 Herra Jumala, jonka kostot ovat, Jumala, jonka kostot ovat, selkiästi itses näytä.
God of vengeance—YHWH! God of vengeance, shine forth.
2 Korota sinuas, maailman tuomari: maksa ylpeille, mitä he ansainneet ovat.
Be lifted up, judging the earth, Send back a repayment on the proud.
3 Herra, kuinka kauvan pitää jumalattomain, kuinka kauvan pitää jumalattomain riemuitseman?
Until when do the wicked, O YHWH—Until when do the wicked exult?
4 Tiuskuman ja puhuman niin ylpiästi, ja kaikki pahantekiät niin kerskaaman?
They utter—they speak arrogance, All working iniquity boast [about] themselves.
5 Herra, he polkevat alas sinun kansas, ja sinun perimistäs he vaivaavat.
Your people, O YHWH, they bruise, And they afflict Your inheritance.
6 Lesket ja muukalaiset he tappavat, ja orvot he kuolettavat,
They slay widow and sojourner, And they murder fatherless ones.
7 Ja sanovat: ei Herra sitä näe, ja Jakobin Jumala ei sitä tottele.
And they say, “YAH does not see, And the God of Jacob does not consider.”
8 Ymmärtäkäät siis, te hullut kansan seassa! ja, te tyhmät, koska te taitaviksi tulette?
Consider, you brutish among the people, And you foolish, when do you act wisely?
9 Joka korvan on istuttanut, eikö hän kuule? eli joka silmän loi, eikö hän näe?
He who plants the ear, does He not hear? He who forms the eye, does He not see?
10 Joka pakanoita kurittaa, eikö hän rankaise, joka ihmisille opettaa tiedon?
He who is instructing nations, does He not reprove? He who is teaching man knowledge [is] YHWH.
11 Mutta Herra tietää ihmisten ajatukset, että ne turhat ovat.
He knows the thoughts of man, that they [are] vanity.
12 Autuas on se, jota sinä, Herra, kuritat, ja opetat sinun laistas,
O the blessedness of the man Whom You instruct, O YAH, And teach him out of Your law,
13 Että hänellä kärsivällisyys olis, koska vastoin käy, siihenasti kuin jumalattomalle hauta valmistetaan.
To give rest to him from days of evil, While a pit is dug for the wicked.
14 Sillä ei Herra heitä kansaansa pois, eli hylkää perimistänsä.
For YHWH does not leave His people, And does not forsake His inheritance.
15 Sillä oikeuden pitää sittekin oikeuden oleman, ja kaikki hurskaat sydämet sitä seuraavat.
For judgment turns back to righteousness, And after it all the upright of heart.
16 Kuka seisoo minun kanssani pahoja vastaan? kuka astuu minun tyköni pahointekiöitä vastaan?
Who rises up for me with evildoers? Who stations himself for me with workers of iniquity?
17 Ellei Herra minua auttaisi, niin minun sieluni makais lähes hiljaisuudessa.
Unless YHWH [were] a help to me, My soul had almost inhabited silence.
18 Minä sanoin: minun jalkani on horjunut, vaan sinun armos, Herra, minun tukesi.
If I have said, “My foot has slipped,” Your kindness, O YHWH, supports me.
19 Minulla oli paljo surua sydämessäni; mutta sinun lohdutukses ilahutti minun sieluni.
In the abundance of my thoughts within me, Your comforts delight my soul.
20 Etpäs mielisty koskaan tosin vahingolliseen istuimeen, joka lain häijysti opettaa.
Is a throne of mischief joined [with] You? A framer of perverseness by statute?
21 He kokoovat joukkonsa vanhurskaan sielua vastaan, ja tuomitsevat viattoman veren kadotukseen,
They decree against the soul of the righteous, And declare innocent blood wicked.
22 Mutta Herra on minun varjelukseni: minun Jumalani on minun uskallukseni turva,
And YHWH is for a high place to me, And my God [is] for a rock—my refuge,
23 Ja hän kostaa heidän vääryytensä, ja hukuttaa heitä heidän pahuutensa tähden: Herra, meidän Jumalamme, hukuttaa heitä.
And He turns back their iniquity on them, And in their wickedness cuts them off; Our God YHWH cuts them off!
