Psalmien 94
1 Herra Jumala, jonka kostot ovat, Jumala, jonka kostot ovat, selkiästi itses näytä.
Tawnlohnah Pathen BOEIPA aw, tawnlohnah Pathen nang ha sae lah.
2 Korota sinuas, maailman tuomari: maksa ylpeille, mitä he ansainneet ovat.
Diklai laitloek nang thoo lamtah thinthah rhoek ke a tiing la thuung lah.
3 Herra, kuinka kauvan pitää jumalattomain, kuinka kauvan pitää jumalattomain riemuitseman?
Me hil nim a halang uh ve? BOEIPA aw halang rhoek loh me hil nim a sundaep uh ve?
4 Tiuskuman ja puhuman niin ylpiästi, ja kaikki pahantekiät niin kerskaaman?
Boethae aka saii boeih loh a cal uh vaengah mangkhak la hoem ol a thaa uh.
5 Herra, he polkevat alas sinun kansas, ja sinun perimistäs he vaivaavat.
BOEIPA namah kah pilnam te a phop uh tih na rho khaw a phaep uh.
6 Lesket ja muukalaiset he tappavat, ja orvot he kuolettavat,
Nuhmai neh yinlai te a ngawn uh tih cadah rhoek te a sah uh.
7 Ja sanovat: ei Herra sitä näe, ja Jakobin Jumala ei sitä tottele.
Tedae, “BOEIPA loh hmuh pawt tih Jakob Pathen loh a yakming moenih,” a ti uh.
8 Ymmärtäkäät siis, te hullut kansan seassa! ja, te tyhmät, koska te taitaviksi tulette?
Pilnam khuikah ngukngak rhoek loh yakming uh laeh. Aka ang rhoek loh n'cangbam venim?
9 Joka korvan on istuttanut, eikö hän kuule? eli joka silmän loi, eikö hän näe?
Hna aka buen loh ya pawt vetih mik aka hlinsai loh paelki mapawt nim?
10 Joka pakanoita kurittaa, eikö hän rankaise, joka ihmisille opettaa tiedon?
Namtom rhoek aka toel tih mingnah neh hlang aka cang puei loh tluung het mahpawt nim?
11 Mutta Herra tietää ihmisten ajatukset, että ne turhat ovat.
Hlang kah a kopoek he a honghi ni tila BOEIPA loh a ming.
12 Autuas on se, jota sinä, Herra, kuritat, ja opetat sinun laistas,
BOEIPA loh na toel tih na olkhueng neh na tuk na kil hlang tah a yoethen tih,
13 Että hänellä kärsivällisyys olis, koska vastoin käy, siihenasti kuin jumalattomalle hauta valmistetaan.
halang ham vaam a vueh pah vaengah pataeng yoethae tue khui lamkah anih te na mong sak.
14 Sillä ei Herra heitä kansaansa pois, eli hylkää perimistänsä.
BOEIPA loh a pilnam te phap sut pawt tih a rho khaw hnoo mahpawh.
15 Sillä oikeuden pitää sittekin oikeuden oleman, ja kaikki hurskaat sydämet sitä seuraavat.
Duengnah dongah laitloeknah a khoep vetih lungbuei aka thuem boeih tah a hnukah bang uh ni.
16 Kuka seisoo minun kanssani pahoja vastaan? kuka astuu minun tyköni pahointekiöitä vastaan?
Thaehuet rhoek te kai taengah u long lae a tlai thil eh? Boethae aka saii te kai taengah ulonglae a pai thil eh?
17 Ellei Herra minua auttaisi, niin minun sieluni makais lähes hiljaisuudessa.
BOEIPA kah bomnah kai taengah om pawt koinih ka hinglu he mikpalap ah tuihoeng la om sut ni.
18 Minä sanoin: minun jalkani on horjunut, vaan sinun armos, Herra, minun tukesi.
“Ka kho paloe coeng he,” ka ti vaengah BOEIPA nang kah sitlohnah loh kai n'duel.
19 Minulla oli paljo surua sydämessäni; mutta sinun lohdutukses ilahutti minun sieluni.
Ka ko khuiah ka mangvawtnah loh ka kum vaengah namah kah hloephloeinah loh ka hinglu a naepnoi sak.
20 Etpäs mielisty koskaan tosin vahingolliseen istuimeen, joka lain häijysti opettaa.
thakthaenah te oltlueh neh aka yen talnah ngolkhoel te nang neh na patai uh rhoi thai aya?
21 He kokoovat joukkonsa vanhurskaan sielua vastaan, ja tuomitsevat viattoman veren kadotukseen,
Aka dueng kah hinglu te a hlap uh tih ommongsitoe thii te a taeng uh.
22 Mutta Herra on minun varjelukseni: minun Jumalani on minun uskallukseni turva,
Tedae BOEIPA tah kai ham imsang la, ka Pathen tah ka hlipyingnah lungpang la om.
23 Ja hän kostaa heidän vääryytensä, ja hukuttaa heitä heidän pahuutensa tähden: Herra, meidän Jumalamme, hukuttaa heitä.
Te dongah amih kah boethae te amamih taengah mael vetih amamih kah boethae dongah amamih te a biit ni. Mamih kah BOEIPA Pathen loh amih te a biit ni.
