Psalmien 92
1 Psalmi sabbatina veisattava. Hyvä on Herraa kiittää, ja veisata kiitosta sinun nimelles, sinä kaikkein Ylimmäinen.
En Psalme, en Sang paa Sabbatens Dag.
2 Aamulla julistaa armoas, ja ehtoolla totuuttas,
Det er godt at takke Herren og at lovsynge dit Navn, du Højeste!
3 Kymmenkielisellä ja psaltarilla, soittain kanteleilla.
at kundgøre din Miskundhed om Morgenen og din Sandhed om Natten
4 Sillä sinä ilahutit minua, Herra, sinun teoissas: ja minä iloiten kerskaan kättes töitä.
paa de ti Strenge og paa Psalteren til Harpens Klang.
5 Herra, kuinka sinun tekos ovat niin suuret? Sinun ajatukses ovat ylen syvät.
Thi, Herre! du har glædet mig ved dit Værk; jeg vil synge med Fryd om dine Hænders Gerninger.
6 Hullu ei usko sitä, ja tomppeli ei ymmärrä niitä.
Herre! hvor store ere dine Gerninger, dine Tanker ere meget dybe.
7 Jumalattomat viheriöitsevät niinkuin ruoho, ja pahointekiät kaikki kukoistavat, siihenasti kuin he hukkuvat ijankaikkisesti.
En ufornuftig Mand kender det ikke, og en Daare forstaar ikke dette.
8 Mutta sinä, Herra, olet korkein, ja pysyt ijankaikkisesti.
Naar de ugudelige grønnes som en Urt, og alle de, som gøre Uret, blomstre, er det til deres Ødelæggelse stedse og altid.
9 Sillä katso, sinun vihollises, Herra, katso, sinun vihollises pitää katooman, ja kaikki pahantekiät pitää hajoitettaman.
Men du, Herre, er høj evindelig.
10 Mutta minun sarveni tulee korotetuksi niinkuin yksisarvisen, ja minä voidellaan tuoreella öljyllä,
Thi se, dine Fjender, Herre! thi se, dine Fjender skulle omkomme, alle de, som gøre Uret, skulle adspredes.
11 Ja minun silmäni näkevät viholliseni, ja minun korvani kuulevat pahoja, jotka heitänsä asettavat minua vastaan.
Men du ophøjede mit Horn som Enhjørningens; jeg er overgydt med frisk Olie.
12 Vanhurskaan pitää viheriöitsemän niinkuin palmupuu, ja kasvaman niinkuin sedripuu Libanonissa.
Og mit Øje saa paa mine Fjender, mine Øren hørte paa de onde, som opstode imod mig.
13 Jotka ovat istutetut Herran huoneessa, pitää viheriöitsemän meidän Jumalamme kartanoissa.
Den retfærdige skal grønnes som et Palmetræ, han skal vokse som et Cedertræ paa Libanon.
14 Heidän pitää vesoman vielä vanhuudessansa, hedelmälliset ja vihannat oleman,
De, som ere plantede i Herrens Hus, de skulle grønnes i vor Guds Forgaarde.
15 Ja julistaman, että Herra on niin hurskas, minun turvani, ja ei ole hänessä vääryyttä.
De skulle endnu bære Frugt, naar de ere graahærdede, de skulle være saftige og grønne til at forkynde, at Herren er oprigtig, min Klippe, og at der ikke er Uret hos ham.
