< Psalmien 91 >
1 Joka Korkeimman varjeluksessa istuu ja Kaikkivaltiaan varjossa oleskelee,
Aquele que mora no esconderijo do Altíssimo, à sombra do Todo-Poderoso habitará.
2 Hän sanoo Herralle: minun toivoni ja linnani, minun Jumalani, johon minä uskallan.
Direi ao SENHOR: [Tu és] meu refúgio e minha fortaleza; Deus meu, em quem confio.
3 Sillä hän pelastaa sinun väijyjän paulasta, ja vahingollisesta ruttotaudista.
Porque ele te livrará do laço do caçador e da peste maligna.
4 Hän sulillansa sinua varjoo, ja sinun turvas on hänen siipeinsä alla: hänen totuutensa on keihäs ja kilpi;
Com suas penas ele te cobrirá, e debaixo de suas asas estarás protegido; a verdade dele é escudo grande e protetor.
5 Ettes pelkäisi yön kauhistusta, ja nuolia, jotka päivällä lentävät,
Não terás medo do terror da noite, [nem] da flecha que voa de dia;
6 Sitä ruttoa, joka pimeässä liikkuu, ja sairautta, joka puolipäivänä turmelee.
[Nem] da peste que anda às escuras, [nem] da mortandade que assola ao meio-dia.
7 Vaikka tuhannen lankeisi sivullas, ja kymmenentuhatta sinun oikiallas, niin ei se sinuun satu.
Cairão mil ao teu lado, e dez mil à tua direita, [mas] a ti nada alcançará.
8 Ja tosin sinun pitää silmilläs näkemän ja katsoman, kuinka jumalattomille kostetaan.
Somente verás com teus olhos, e observarás o pagamento dos perversos;
9 Sillä Herra on sinun toivos, ja Ylimmäinen on sinun turvas.
Porque tu fizeste como morada ao SENHOR: o meu refúgio, o Altíssimo.
10 Ei sinua pidä mikään paha kohtaaman, ja ei yhtään vaivaa pidä sinun majaas lähestymän.
Mal nenhum te sucederá, nem praga alguma chegará à tua tenda;
11 Sillä hän on antanut käskyn enkeleillensä sinusta, että he kätkevät sinua kaikissa teissäs,
Porque ele ordenou aos anjos quanto a ti, para que guardem todos os teus caminhos.
12 Että he kantavat sinua käsissä, ettes jalkaas kiveen loukkaisi.
Pelas mãos te levarão, para que não tropeces teu pé em alguma pedra.
13 Sinä käyt jalopeuran ja kyykäärmeen päällä, ja tallaat nuoren jalopeuran ja lohikäärmeen.
Tu pisarás sobre o leão e a cobra; passarás esmagando ao filho do leão e à serpente.
14 Että hän minua halasi, niin minä hänen päästän: hän tuntee minun nimeni, sentähden minä varjelen häntä.
Por ele ter me amado tanto, eu também o livrarei; em alto retiro eu o porei, porque ele conhece o meu nome.
15 Hän avuksihuutaa minua, sentähden minä kuulen häntä; hänen tykönänsä olen minä tuskassa; siitä minä hänen tempaan pois ja saatan hänen kunniaan.
Ele me chamará, e eu o responderei; estarei com ele na angústia; [dela] eu o livrarei, e o honrarei.
16 Minä ravitsen hänen pitkällä ijällä, ja osoitan hänelle autuuteni.
Eu o satisfarei com uma longa vida, e lhe mostrarei a minha salvação.