Psalmien 91
1 Joka Korkeimman varjeluksessa istuu ja Kaikkivaltiaan varjossa oleskelee,
(Sila) ki rete nan abri Pi Wo a va poze nan lonbraj Toupwisan an.
2 Hän sanoo Herralle: minun toivoni ja linnani, minun Jumalani, johon minä uskallan.
Mwen va di a SENYÈ a: “Se Li ki sitadèl mwen an, ak Bondye mwen an. Se nan Li mwen mete konfyans!”
3 Sillä hän pelastaa sinun väijyjän paulasta, ja vahingollisesta ruttotaudista.
Paske se Li menm ki delivre ou soti nan pèlen a chasè a, ak ravaj gwo maladi yo.
4 Hän sulillansa sinua varjoo, ja sinun turvas on hänen siipeinsä alla: hänen totuutensa on keihäs ja kilpi;
Li va kouvri ou ak plim Li yo. Anba zèl Li, ou kapab chache pwotèj. Fidelite Li se yon boukliye ak yon ranpa.
5 Ettes pelkäisi yön kauhistusta, ja nuolia, jotka päivällä lentävät,
Ou p ap pè laperèz lannwit, ni flèch k ap vole lajounen,
6 Sitä ruttoa, joka pimeässä liikkuu, ja sairautta, joka puolipäivänä turmelee.
ni gwo maladi ki swiv nan fènwa, ni destriksyon ki devaste a midi.
7 Vaikka tuhannen lankeisi sivullas, ja kymmenentuhatta sinun oikiallas, niin ei se sinuun satu.
Yon milye kapab tonbe bò kote dwat ou, ak di mil sou men agoch ou, men sa p ap pwoche ou.
8 Ja tosin sinun pitää silmilläs näkemän ja katsoman, kuinka jumalattomille kostetaan.
Ou va sèlman gade avèk zye ou pou wè rekonpans a mechan yo.
9 Sillä Herra on sinun toivos, ja Ylimmäinen on sinun turvas.
Paske ou te fè SENYÈ a, vin sekou ou, menm Pi Wo a, kote pou ou rete.
10 Ei sinua pidä mikään paha kohtaaman, ja ei yhtään vaivaa pidä sinun majaas lähestymän.
Nanpwen mal k ap rive ou, Ni okenn toumant k ap pwoche tant ou.
11 Sillä hän on antanut käskyn enkeleillensä sinusta, että he kätkevät sinua kaikissa teissäs,
Paske Li va bay zanj Li yo lòd konsènan ou menm, pou veye ou nan tout chemen ou yo.
12 Että he kantavat sinua käsissä, ettes jalkaas kiveen loukkaisi.
Yo va leve ou byen wo nan men yo, pou ou pa frape pye ou kont wòch.
13 Sinä käyt jalopeuran ja kyykäärmeen päällä, ja tallaat nuoren jalopeuran ja lohikäärmeen.
Ou va pile sou lyon an ak koulèv la. Jenn lyon an avèk sèpan an, ou va foule yo nèt.
14 Että hän minua halasi, niin minä hänen päästän: hän tuntee minun nimeni, sentähden minä varjelen häntä.
Paske li te renmen M konsa, pou sa, Mwen va delivre li. Mwen va mete li byen solid an wo, akoz li te rekonèt non Mwen.
15 Hän avuksihuutaa minua, sentähden minä kuulen häntä; hänen tykönänsä olen minä tuskassa; siitä minä hänen tempaan pois ja saatan hänen kunniaan.
Li va fè apèl non Mwen e Mwen va reponn li. Mwen va avèk Li nan tan twoub la. Mwen va delivre li e bay li lonè.
16 Minä ravitsen hänen pitkällä ijällä, ja osoitan hänelle autuuteni.
Mwen va satisfè li avèk yon lavi ki long, e kite li wè sali mwen.
