Psalmien 91
1 Joka Korkeimman varjeluksessa istuu ja Kaikkivaltiaan varjossa oleskelee,
Mũndũ ũrĩa ũikaraga agitĩirwo nĩ Ũrĩa-ũrĩ-Igũrũ-Mũno arĩhurũkaga kĩĩruru-inĩ kĩa Mwene-Hinya-Wothe.
2 Hän sanoo Herralle: minun toivoni ja linnani, minun Jumalani, johon minä uskallan.
Ngũkiuga ũhoro wa Jehova atĩrĩ, “Wee nĩwe rĩũrĩro rĩakwa na kĩirigo gĩakwa kĩrĩ hinya, nĩwe Ngai wakwa, ũrĩa ndĩĩhokete.”
3 Sillä hän pelastaa sinun väijyjän paulasta, ja vahingollisesta ruttotaudista.
Ti-itherũ nĩegũgũteithũra gĩkerenge-inĩ kĩa mũtegi, o na kuuma mũrimũ-inĩ ũrĩa mũũru wa kũũraga.
4 Hän sulillansa sinua varjoo, ja sinun turvas on hänen siipeinsä alla: hänen totuutensa on keihäs ja kilpi;
Arĩkũhumbagĩra na njoya ciake, na rungu rwa mathagu make nĩho ũrĩĩgitagia; wĩhokeku wake nĩũgatuĩka ngo yaku na kĩĩhitho gĩaku.
5 Ettes pelkäisi yön kauhistusta, ja nuolia, jotka päivällä lentävät,
Ndũrĩĩtigagĩra imakania cia ũtukũ, kana mũguĩ ũrĩa ũthĩrĩrĩkaga mũthenya,
6 Sitä ruttoa, joka pimeässä liikkuu, ja sairautta, joka puolipäivänä turmelee.
o na kana mũrimũ ũrĩa ũceemaga nduma-inĩ, kana mũthiro ũrĩa ũniinanaga mũthenya gatagatĩ.
7 Vaikka tuhannen lankeisi sivullas, ja kymmenentuhatta sinun oikiallas, niin ei se sinuun satu.
Andũ ngiri no magũe mwena waku, nao ngiri ikũmi magũe guoko-inĩ gwaku kwa ũrĩo, no ndũngĩkuhĩrĩrio nĩguo.
8 Ja tosin sinun pitää silmilläs näkemän ja katsoman, kuinka jumalattomille kostetaan.
Wee no kwĩrorera ũkerorera na maitho maku wĩonere iherithia rĩa andũ arĩa aaganu.
9 Sillä Herra on sinun toivos, ja Ylimmäinen on sinun turvas.
Ũngĩtua Ũrĩa-ũrĩ-Igũrũ-Mũno gĩikaro gĩaku, o we Jehova, ũrĩa arĩ we rĩũrĩro rĩakwa,
10 Ei sinua pidä mikään paha kohtaaman, ja ei yhtään vaivaa pidä sinun majaas lähestymän.
hĩndĩ ĩyo gũtirĩ ũũru ũgaagũkorerera, gũtirĩ mwanangĩko ũgaakuhĩrĩria hema yaku.
11 Sillä hän on antanut käskyn enkeleillensä sinusta, että he kätkevät sinua kaikissa teissäs,
Nĩgũkorwo nĩagaatha araika ake nĩ ũndũ waku, makũgitagĩre mĩthiĩre-inĩ yaku yothe;
12 Että he kantavat sinua käsissä, ettes jalkaas kiveen loukkaisi.
nĩmagakuoya na igũrũ na moko mao nĩgeetha ndũkaringwo kũgũrũ nĩ ihiga.
13 Sinä käyt jalopeuran ja kyykäärmeen päällä, ja tallaat nuoren jalopeuran ja lohikäärmeen.
Nĩũgakinyĩrĩria mũrũũthi, o na nduĩra; ũkarangĩrĩria mũrũũthi ũrĩa mũnene, o na nyoka.
14 Että hän minua halasi, niin minä hänen päästän: hän tuntee minun nimeni, sentähden minä varjelen häntä.
Jehova ekuuga atĩrĩ, “Kuona atĩ nĩanyendete, nĩngamũhatũra hatĩka-inĩ; nĩndĩrĩmũgitagĩra, nĩgũkorwo nĩamenyete rĩĩtwa rĩakwa.
15 Hän avuksihuutaa minua, sentähden minä kuulen häntä; hänen tykönänsä olen minä tuskassa; siitä minä hänen tempaan pois ja saatan hänen kunniaan.
Arĩngayagĩra, na niĩ ngamwĩtĩka; ndĩrĩkoragwo hamwe nake hĩndĩ ya thĩĩna, ndĩrĩmũteithũraga na ngamũtĩĩithia.
16 Minä ravitsen hänen pitkällä ijällä, ja osoitan hänelle autuuteni.
Ngũmũtũũria muoyo matukũ maingĩ nginya aiganie, na ndĩmuonagie ũhonokio wakwa.”
