Psalmien 91
1 Joka Korkeimman varjeluksessa istuu ja Kaikkivaltiaan varjossa oleskelee,
Wer sitzt im Verborgenen des Höchsten, und wer weilt unter dem Schatten von Schaddai,
2 Hän sanoo Herralle: minun toivoni ja linnani, minun Jumalani, johon minä uskallan.
Der spricht zu Jehovah: Meine Zuversicht und meine Feste, mein Gott, auf Den ich vertraue.
3 Sillä hän pelastaa sinun väijyjän paulasta, ja vahingollisesta ruttotaudista.
Denn vor der Schlinge des Vogelstellers wird Er dich erretten, vor der Pest des Unheils.
4 Hän sulillansa sinua varjoo, ja sinun turvas on hänen siipeinsä alla: hänen totuutensa on keihäs ja kilpi;
Mit Seinem Fittich deckt Er dich, unter Seinem Flügel sollst du deine Zuversicht haben, Schild und Tartsche ist Seine Wahrheit.
5 Ettes pelkäisi yön kauhistusta, ja nuolia, jotka päivällä lentävät,
Nicht darfst du vor dem Schauer der Nacht dich fürchten, noch vor dem Pfeile, der bei Tage fliegt,
6 Sitä ruttoa, joka pimeässä liikkuu, ja sairautta, joka puolipäivänä turmelee.
Vor der Pest, die im Dunkel dahingeht, vor der Seuche, die am Mittag verheert.
7 Vaikka tuhannen lankeisi sivullas, ja kymmenentuhatta sinun oikiallas, niin ei se sinuun satu.
Ob dir zur Seite fallen Tausend und Zehntausend zu deiner Rechten; an dich tritt es nicht heran.
8 Ja tosin sinun pitää silmilläs näkemän ja katsoman, kuinka jumalattomille kostetaan.
Mit deinen Augen nur erblickst du es und siehst die Vergeltung der Ungerechten.
9 Sillä Herra on sinun toivos, ja Ylimmäinen on sinun turvas.
Denn Du bist meine Zuversicht, Jehovah! - Den Höchsten hast du dir zu deiner Wohnstätte gesetzt.
10 Ei sinua pidä mikään paha kohtaaman, ja ei yhtään vaivaa pidä sinun majaas lähestymän.
Dir wird nichts Böses widerfahren, und keine Plage deinem Zelt sich nahen.
11 Sillä hän on antanut käskyn enkeleillensä sinusta, että he kätkevät sinua kaikissa teissäs,
Denn Seinen Engeln hat Er über dir geboten, daß sie auf allen deinen Wegen dich behüten;
12 Että he kantavat sinua käsissä, ettes jalkaas kiveen loukkaisi.
Daß auf den Händen sie dich tragen, daß du deinen Fuß nicht stoßest an den Stein.
13 Sinä käyt jalopeuran ja kyykäärmeen päällä, ja tallaat nuoren jalopeuran ja lohikäärmeen.
Auf Löwen und auf Ottern wirst du treten, und zerstampfen den jungen Löwen und den Drachen.
14 Että hän minua halasi, niin minä hänen päästän: hän tuntee minun nimeni, sentähden minä varjelen häntä.
Weil er nach Mir verlangt, werde Ich ihn befreien, in beschützen, weil er Meinen Namen kennt.
15 Hän avuksihuutaa minua, sentähden minä kuulen häntä; hänen tykönänsä olen minä tuskassa; siitä minä hänen tempaan pois ja saatan hänen kunniaan.
Er rufe Mich an, und Ich antworte ihm, bin mit ihm in der Drangsal, reiße ihn heraus und verherrliche ihn.
16 Minä ravitsen hänen pitkällä ijällä, ja osoitan hänelle autuuteni.
Mit Länge der Tage will Ich ihn sättigen, und lasse Mein Heil ihn sehen.
