Psalmien 91
1 Joka Korkeimman varjeluksessa istuu ja Kaikkivaltiaan varjossa oleskelee,
Der du dich in des Höchsten Schutz begibst, in des Allmächtigen Schatten weilst,
2 Hän sanoo Herralle: minun toivoni ja linnani, minun Jumalani, johon minä uskallan.
vom Herrn sprich so: "Mein Schirm und meine Burg, mein Gott, auf den ich baue!"
3 Sillä hän pelastaa sinun väijyjän paulasta, ja vahingollisesta ruttotaudista.
Aus Jägers Schlinge löst er dich und vor dem Anschlag voller Tücke.
4 Hän sulillansa sinua varjoo, ja sinun turvas on hänen siipeinsä alla: hänen totuutensa on keihäs ja kilpi;
Mit seinen Schwingen deckt er dich; geborgen bist du unter seinen Fittichen. Ein Schirm und Schild ist seine Treue.
5 Ettes pelkäisi yön kauhistusta, ja nuolia, jotka päivällä lentävät,
Kein nächtlich Grauen darf dich schrecken, kein Pfeil, der an dem Tage fliegt,
6 Sitä ruttoa, joka pimeässä liikkuu, ja sairautta, joka puolipäivänä turmelee.
und keine Seuche, die im Finstern schleicht, und keine Pest, die an dem hellen Mittag wütet.
7 Vaikka tuhannen lankeisi sivullas, ja kymmenentuhatta sinun oikiallas, niin ei se sinuun satu.
Ob Tausend dir zur Seite fallen, Zehntausende zu deiner Rechten, dich wird es nicht treffen.
8 Ja tosin sinun pitää silmilläs näkemän ja katsoman, kuinka jumalattomille kostetaan.
Du siehst es nur mit deinen Augen, wenn du der Übeltäter Strafgericht erlebst.
9 Sillä Herra on sinun toivos, ja Ylimmäinen on sinun turvas.
So sprich: "Der Herr ist meine Zuversicht". Zu deinem Freunde nimmst du dir den Höchsten.
10 Ei sinua pidä mikään paha kohtaaman, ja ei yhtään vaivaa pidä sinun majaas lähestymän.
Dir kann kein Unheil widerfahren und keine Plage deinem Zelte nahen.
11 Sillä hän on antanut käskyn enkeleillensä sinusta, että he kätkevät sinua kaikissa teissäs,
Denn deinetwegen gibt er seinen Engeln das Gebot, auf allen deinen Wegen dich zu hüten.
12 Että he kantavat sinua käsissä, ettes jalkaas kiveen loukkaisi.
Auf Händen sollen sie dich tragen, daß nicht dein Fuß an Steine stoße.
13 Sinä käyt jalopeuran ja kyykäärmeen päällä, ja tallaat nuoren jalopeuran ja lohikäärmeen.
Auf Löwen und auf Nattern reitest du; du fährst auf jungen Löwen und mit Schlangen. -
14 Että hän minua halasi, niin minä hänen päästän: hän tuntee minun nimeni, sentähden minä varjelen häntä.
Ich rette ihn, dieweil er an mir hängt, und schirme ihn, dieweil er meinen Namen kennt.
15 Hän avuksihuutaa minua, sentähden minä kuulen häntä; hänen tykönänsä olen minä tuskassa; siitä minä hänen tempaan pois ja saatan hänen kunniaan.
Wenn er mich ruft, so höre ich auf ihn und stehe ihm zur Seite in der Not. Ich rette ihn und bringe ihn zu Ehren.
16 Minä ravitsen hänen pitkällä ijällä, ja osoitan hänelle autuuteni.
Ich labe ihn mit langem Leben und lasse schauen ihn mein Heil.
