Psalmien 90
1 Moseksen Jumalan miehen rukous. Herra, sinä olet meidän turvamme, suvusta sukuun.
Oração de Moisés, homem de Deus: Senhor, tu tens sido nossa habitação, de geração em geração.
2 Ennenkuin vuoret olivat, eli maa ja maailma luotiin, olet sinä Jumala ijankaikkisesta ijankaikkiseen,
Antes que os montes surgissem, e tu produzisses a terra e o mundo, desde à eternidade até a eternidade tu és Deus.
3 Sinä, joka annat ihmiset kuolla, ja sanot: tulkaat jälleen, te ihmisten lapset.
Tu fazes o homem voltar ao pó, e dizes: Retornai-vos, filhos dos homens!
4 Sillä tuhat ajastaikaa ovat sinun edessäs niinkuin eilinen päivä, joka meni ohitse, ja niinkuin vartio yöllä.
Porque mil anos aos teus olhos são como o dia de ontem, que passou, e como a vigília da noite.
5 Sinä vuodatat heitä niinkuin kosken, ja he ovat niinkuin uni, niinkuin ruoho aamulla, joka kohta lakastuu,
Tu os levas como correntes de águas; são como o sono; de madrugada são como a erva que brota:
6 Joka aamulla kukoistaa ja nopiasti kuivuu, ja ehtoona leikataan ja kuivettuu.
De madrugada floresce, e brota; à tarde é cortada, e se seca.
7 Sen tekee sinun vihas, että me niin hukumme, ja sinun hirmuisuutes, että me niin äkisti täältä temmataan.
Porque perecemos com tua ira, e nos assombramos com teu furor.
8 Sillä meidän pahat tekomme sinä asetat etees, meidän tuntemattomat syntimme valkeuteen sinun kasvois eteen.
Tu pões nossas perversidades perante ti, nosso [pecado] oculto [perante] a luz do teu rosto.
9 Sentähden kuluvat kaikki meidän päivämme sinun vihastas: meidän vuotemme loppuvat pikemmin kuin juttu.
Porque todos os nossos dias se vão por causa de tua irritação; acabamos nossos anos como um suspiro.
10 Meidän elinaikamme on seitsemänkymmentä vuotta, taikka enintään kahdeksankymmentä vuotta: ja kuin se paras on ollut, niin on se tuska ja työ ollut: sillä se leikataan pois. niinkuin me lentäisimme pois.
Os dias de nossa vida [chegam até] os setenta anos; e os que são mais fortes, até os oitenta anos; e o melhor deles é canseira e opressão, porque logo é cortado, e saímos voando.
11 Mutta kuka uskoo sinun niin raskaasti vihastuvan? ja kuka pelkää senkaltaista hirmuisuuttas?
Quem conhece a força de tua ira? O teu furor é conforme o temor a ti.
12 Opeta meitä ajattelemaan, että meidän pitää kuoleman, että me ymmärtäväisiksi tulisimme.
Ensina [-nos] a contar nossos dias de tal maneira que alcancemos um coração sábio.
13 Herra! käännä siis itses taas meidän puoleemme, ja ole palvelioilles armollinen.
Retorna, SENHOR! Até quando? [Tem] compaixão para com teus servos.
14 Täytä meitä pian armoillas, niin me riemuitsemme ja iloitsemme kaikkena meidän elinaikanamme.
Farta-nos de manhã com tua bondade; e nos alegraremos e seremos cheios de alegria por todos os nossos dias.
15 Ilahuta nyt meitä jälleen, ettäs meitä niin kauvan vaivannut olet, että me niin kauvan onnettomuutta kärsineet olemme.
Alegra-nos conforme os dias [em que] tu nos afligiste, os anos [em que] vimos o mal.
16 Osoita palvelialles sinun tekos, ja kunnias heidän lapsillensa.
Que tua obra apareça aos teus servos, e tua glória sobre seus filhos.
17 Ja, Herra meidän Jumalamme olkoon meille leppyinen, ja vahvistakoon meidän kättemme teot meissä: jaa, meidän kättemme teot hän vahvistakoon!
E que o agrado do SENHOR nosso Deus seja sobre nós; e confirma as obras de nossas mãos sobre nós; sim, a obra de nossas mãos, confirma!
