Psalmien 90
1 Moseksen Jumalan miehen rukous. Herra, sinä olet meidän turvamme, suvusta sukuun.
A Prayer by Moses, the man of God. Lord, you have been our dwelling place for all generations.
2 Ennenkuin vuoret olivat, eli maa ja maailma luotiin, olet sinä Jumala ijankaikkisesta ijankaikkiseen,
Before the mountains were born, before you had formed the earth and the world, even from everlasting to everlasting, you are God.
3 Sinä, joka annat ihmiset kuolla, ja sanot: tulkaat jälleen, te ihmisten lapset.
You turn man to destruction, saying, “Return, you children of men.”
4 Sillä tuhat ajastaikaa ovat sinun edessäs niinkuin eilinen päivä, joka meni ohitse, ja niinkuin vartio yöllä.
For a thousand years in your sight are just like yesterday when it is past, like a watch in the night.
5 Sinä vuodatat heitä niinkuin kosken, ja he ovat niinkuin uni, niinkuin ruoho aamulla, joka kohta lakastuu,
You sweep them away as they sleep. In the morning they sprout like new grass.
6 Joka aamulla kukoistaa ja nopiasti kuivuu, ja ehtoona leikataan ja kuivettuu.
In the morning it sprouts and springs up. By evening, it is withered and dry.
7 Sen tekee sinun vihas, että me niin hukumme, ja sinun hirmuisuutes, että me niin äkisti täältä temmataan.
For we are consumed in your anger. We are troubled in your wrath.
8 Sillä meidän pahat tekomme sinä asetat etees, meidän tuntemattomat syntimme valkeuteen sinun kasvois eteen.
You have set our iniquities before you, our secret sins in the light of your presence.
9 Sentähden kuluvat kaikki meidän päivämme sinun vihastas: meidän vuotemme loppuvat pikemmin kuin juttu.
For all our days have passed away in your wrath. We bring our years to an end as a sigh.
10 Meidän elinaikamme on seitsemänkymmentä vuotta, taikka enintään kahdeksankymmentä vuotta: ja kuin se paras on ollut, niin on se tuska ja työ ollut: sillä se leikataan pois. niinkuin me lentäisimme pois.
The days of our years are seventy, or even by reason of strength eighty years; yet their pride is but labor and sorrow, for it passes quickly, and we fly away.
11 Mutta kuka uskoo sinun niin raskaasti vihastuvan? ja kuka pelkää senkaltaista hirmuisuuttas?
Who knows the power of your anger, your wrath according to the fear that is due to you?
12 Opeta meitä ajattelemaan, että meidän pitää kuoleman, että me ymmärtäväisiksi tulisimme.
So teach us to count our days, that we may gain a heart of wisdom.
13 Herra! käännä siis itses taas meidän puoleemme, ja ole palvelioilles armollinen.
Relent, LORD! How long? Have compassion on your servants!
14 Täytä meitä pian armoillas, niin me riemuitsemme ja iloitsemme kaikkena meidän elinaikanamme.
Satisfy us in the morning with your loving kindness, that we may rejoice and be glad all our days.
15 Ilahuta nyt meitä jälleen, ettäs meitä niin kauvan vaivannut olet, että me niin kauvan onnettomuutta kärsineet olemme.
Make us glad for as many days as you have afflicted us, for as many years as we have seen evil.
16 Osoita palvelialles sinun tekos, ja kunnias heidän lapsillensa.
Let your work appear to your servants, your glory to their children.
17 Ja, Herra meidän Jumalamme olkoon meille leppyinen, ja vahvistakoon meidän kättemme teot meissä: jaa, meidän kättemme teot hän vahvistakoon!
Let the favor of the Lord our God be on us. Establish the work of our hands for us. Yes, establish the work of our hands.
