< Psalmien 9 >
1 Davidin Psalmi, kauniista nuoruudesta, edelläveisaajalle. Minä kiitän Herraa kaikesta sydämestäni, ja luettelen kaikki sinun ihmees.
I will praise you, O LORD, with my whole heart; I will show forth all your marvellous works.
2 Minä iloitsen ja riemuitsen sinussa, ja veisaan kiitosta sinun nimelles, sinä kaikkein ylimmäinen,
I will be glad and rejoice in you: I will sing praise to your name, O you most High.
3 Ettäs minun viholliseni olet ajanut takaperin: he lankesivat ja hukkuivat sinun etees.
When mine enemies are turned back, they shall fall and perish at your presence.
4 Sillä sinä saatat minun oikeuteni ja asiani toimeen: sinä istuit istuimelle, vanhurskauden tuomari.
For you have maintained my right and my cause; you sat in the throne judging right.
5 Sinä nuhtelet pakanoita, ja kadotat jumalattomat: sinä pyyhit heidän nimensä pois aina ja ijankaikkisesti.
You have rebuked the heathen, you have destroyed the wicked, you have put out their name for ever and ever.
6 Vihollisten hävitykset ovat lopetetut ijäisesti, ja kaupungit sinä kukistit heidän muistonsa on heidän kanssansa kadonnut.
O you enemy, destructions are come to a perpetual end: and you have destroyed cities; their memorial is perished with them.
7 Mutta Herra pysyy ijankaikkisesti: hän on valmistanut istuimensa tuomioon.
But the LORD shall endure for ever: he has prepared his throne for judgment.
8 Ja hän tuomitsee maan piirin vanhurskaudessa, ja hallitsee kansat oikein.
And he shall judge the world in righteousness, he shall minister judgment to the people in uprightness.
9 Ja Herra on köyhän turva: hän on turva hädän aikana.
The LORD also will be a refuge for the oppressed, a refuge in times of trouble.
10 Sentähden he sinuun toivovat, jotka sinun nimes tuntevat; sillä et sinä niitä hylkää, jotka sinua, Herra, etsivät.
And they that know your name will put their trust in you: for you, LORD, have not forsaken them that seek you.
11 Veisatkaat Herralle, joka Zionissa asuu: julistakaat kansoissa hänen tekonsa.
Sing praises to the LORD, which dwells in Zion: declare among the people his doings.
12 Sillä se joka kostaa verenvikoja, muistaa heitä, eikä unohda köyhäin parkumista.
When he makes inquisition for blood, he remembers them: he forgets not the cry of the humble.
13 Herra ole minulle armollinen, katso minun ahdistustani niiltä, jotka minua vihaavat, sinä joka ylennät minun surman porteista;
Have mercy upon me, O LORD; consider my trouble which I suffer of them that hate me, you that lift me up from the gates of death:
14 Että minä luettelisin kaikki sinun kiitokses Zionin tytärten porteissa, ja iloitsisin sinun avustas.
That I may show forth all your praise in the gates of the daughter of Zion: I will rejoice in your salvation.
15 Pakanat ovat vajonneet siihen hautaan, jonka he valmistivat: heidän jalkansa on käsitetty siinä verkossa, jonka he virittivät.
The heathen are sunk down in the pit that they made: in the net which they hid is their own foot taken.
16 Niin ymmärretään Herran tekevän oikeuden, koska jumalatoin juuri omissa kättensä töissä käsitetään; se on tutkisteltava asia, (Sela)
The LORD is known by the judgment which he executes: the wicked is snared in the work of his own hands. (Higgaion, Selah)
17 Jospa jumalattomat palajaisivat helvettiin, ja kaikki pakanat, jotka Jumalan unohtavat. (Sheol )
The wicked shall be turned into hell, and all the nations that forget God. (Sheol )
18 Sillä ei hän köyhää peräti unohda, ja raadollisten toivo ei huku ijankaikkisesti.
For the needy shall not always be forgotten: the expectation of the poor shall not perish for ever.
19 Nouse, Herra, ettei ihminen saisi valtaa: anna kaikki pakanat edessäs tuomittaa.
Arise, O LORD; let not man prevail: let the heathen be judged in your sight.
20 Herra, anna heille opettaja, että pakanat tuntisivat itsensä ihmisiksi, (Sela)
Put them in fear, O LORD: that the nations may know themselves to be but men. (Selah)