Psalmien 89

1 Etanin sen Esrahilaisen opetus. Minä veisaan Herran armoja ijankaikkisesti, ja ilmoitan sinun totuuttas suullani suvusta sukuun,

2 Ja sanon: ijankaikkinen armo käy ylös: sinä pidät uskollisesti totuutes taivaissa.

3 Minä olen liiton tehnyt valittuini kanssa: minä olen vannonut Davidille palvelialleni:

4 Hamaan ijankaikkisuuteen vahvistan minä sinun siemenes, ja rakennan sinun istuimes suvusta sukuun, (Sela)

5 Ja taivaat pitää ylistämän, Herra, sinun ihmeitäs, niin myös totuuttas pyhäin seurakunnassa.

6 Sillä kuka taidetaan pilvissä verrattaa Herraan? ja kuka on Herran kaltainen jumalain lasten seassa?

7 Jumala on sangen väkevä pyhäinsä kokouksissa, ja ihmeellinen kaikkein seassa, jotka ovat hänen ympärillänsä.

8 Herra Jumala Zebaot, kuka on niinkuin sinä, väkevä Jumala? ja sinun totuutes on sinun ympärilläs.

9 Sinä vallitset pauhaavaisen meren: sinä hillitset paisuvaiset aallot.

10 Sinä lyöt Rahabin kuoliaaksi: sinä hajoitat vihollises urhoollisella käsivarrellas.

11 Taivaat ovat sinun, maa myös on sinun: sinä olet perustanut maan piirin, ja mitä siinä on.

12 Pohjan ja etelän olet sinä luonut: Tabor ja Hermon kiittävät sinun nimeäs.

13 Sinulla on voimallinen käsivarsi: väkevä on sinun kätes, ja korkia on oikia kätes.

14 Vanhurskaus ja tuomio on istuimes vahvistus: armo ja totuus ovat sinun kasvois edessä.

15 Autuas on se kansa, joka ihastua taitaa: Herra, heidän pitää vaeltaman sinun kasvois valkeudessa.

16 Heidän pitää iloitseman joka päivä sinun nimestäs, ja sinun vanhurskaudessas kunnialliset oleman.

17 Sillä sinä olet heidän väkevyytensä kerskaus, ja sinun armos kautta nostat sinä ylös meidän sarvemme.

18 Sillä Herra on meidän kilpemme, ja pyhä Israelissa on meidän kuninkaamme.

19 Silloin sinä puhuit näyissä pyhilles ja sanoit: minä olen sankarin herättänyt auttamaan: minä olen korottanut valitun kansasta.

20 Minä olen löytänyt palveliani Davidin: minä olen hänen voidellut pyhällä öljylläni.

21 Minun käteni tukee häntä, ja minun käsivarteni vahvistaa häntä.

22 Ei pidä viholliset häntä voittaman, ja väärät ei pidä häntä sulloman.

23 Vaan minä lyön hänen vihollisensa hänen edestänsä; ja niitä, jotka häntä vihaavat, tahdon minä vaivata.

24 Mutta minun totuuteni ja armoni pitää hänen tykönänsä oleman, ja hänen sarvensa pitää minun nimeeni nostettaman ylös.

25 Minä asetan hänen kätensä mereen, ja hänen oikian kätensä virtoihin.

26 Näin hänen pitää minun kutsuman: sinä olet minun Isäni, Jumalani ja turvani, joka minua auttaa.

27 Ja minä asetan hänen esikoiseksi, kaikkein korkeimmaksi kuningasten seassa maan päällä.

28 Minä pidän hänelle armoni tähteellä ijankaikkisesti, ja minun liittoni pitää hänelle vahva oleman.

29 Minä annan hänelle ijankaikkisen siemenen, ja vahvistan hänen istuimensa niinkauvan kuin taivaat pysyvät.

30 Mutta jos hänen lapsensa minun lakini hylkäävät, ja ei vaella minun oikeudessani,

31 Jos he minun säätyni turmelevat, ja ei minun käskyjäni pidä;

32 Niin minä heidän syntinsä vitsalla rankaisen, ja heidän pahat tekonsa haavoilla.

33 Mutta armoani en minä hänestä käännä pois, enkä salli totuuteni vilpistellä.

34 En minä riko liittoani, ja mitä minun suustani käynyt on, en minä muuta.

35 Minä olen vihdoin vannonut pyhyyteni kautta: en minä Davidille valehtele.

36 Hänen siemenensä on oleva ijankaikkisesti, ja hänen istuimensa minun edessäni niinkuin aurinko.

37 Ja niinkuin kuu, vahvistetaan se ijankaikkisesti, ja on vahvana niinkuin todistus pilvissä, (Sela)

38 Vaan nyt sinä syökset ja heität pois, ja vihastut voidellulles.

39 Sinä särjet palvelias liiton, ja tallaat hänen kruununsa maahan.

40 Sinä rikot hänen muurinsa, ja annat hänen linnansa särjettää.

41 Häntä raatelevat kaikki ohitsekäyväiset: hän on tullut läsnäolevaisillensa nauruksi.

42 Sinä korotat hänen vihollistensa oikian käden, ja ilahutat kaikki hänen vainollisensa.

43 Hänen miekkansa voiman olet sinä myös ottanut pois, ja et salli hänen voittaa sodassa,

44 Sinä hävitit hänen puhtautensa, ja annoit hänen istuimensa kaatua maahan.

45 Sinä lyhennät hänen nuoruutensa ajat, ja peität hänen häpiällä, (Sela)

46 Herra, kuinka kauvan sinä sinus niin salaat? ja annat hirmuisuutes palaa niinkuin tulen?

47 Muista, kuinka lyhyt minun elämäni on: miksis tahdoit kaikki ihmiset hukkaan luoda?

48 Kuka elää, ja ei näe kuolemaa? kuka sielunsa tuonelan käsistä pelastaa? (Sela) (Sheol h7585)

49 Herra, kussa ovat sinun entiset armos, jotkas Davidille vannonut olet totuudessas?

50 Muista, Herra, palveliais pilkkaa, jonka minä kannan helmassani, kaikista niin monista kansoista,

51 Joilla, Herra, vihollises pilkkaavat, joilla he pilkkaavat voideltus askelia.

52 Kiitetty olkoon Herra ijankaikkisesti, amen! ja amen!