< Psalmien 89 >
1 Etanin sen Esrahilaisen opetus. Minä veisaan Herran armoja ijankaikkisesti, ja ilmoitan sinun totuuttas suullani suvusta sukuun,
As benignidades do Senhor cantarei perpetuamente: com a minha boca manifestarei a tua fidelidade de geração em geração.
2 Ja sanon: ijankaikkinen armo käy ylös: sinä pidät uskollisesti totuutes taivaissa.
Pois disse eu: A tua benignidade será edificada para sempre: tu confirmarás a tua fidelidade até nos céus, dizendo:
3 Minä olen liiton tehnyt valittuini kanssa: minä olen vannonut Davidille palvelialleni:
Fiz um concerto com o meu escolhido: jurei ao meu servo David, dizendo:
4 Hamaan ijankaikkisuuteen vahvistan minä sinun siemenes, ja rakennan sinun istuimes suvusta sukuun, (Sela)
A tua semente estabelecerei para sempre, e edificarei o teu trono de geração em geração (Selah)
5 Ja taivaat pitää ylistämän, Herra, sinun ihmeitäs, niin myös totuuttas pyhäin seurakunnassa.
E os céus louvarão as tuas maravilhas, ó Senhor, a tua fidelidade também na congregação dos santos.
6 Sillä kuka taidetaan pilvissä verrattaa Herraan? ja kuka on Herran kaltainen jumalain lasten seassa?
Pois quem no céu se pode igualar ao Senhor? Quem entre os filhos dos poderosos pode ser semelhante ao Senhor?
7 Jumala on sangen väkevä pyhäinsä kokouksissa, ja ihmeellinen kaikkein seassa, jotka ovat hänen ympärillänsä.
Deus é muito formidável na assembléia dos santos, e para ser reverenciado por todos os que o cercam.
8 Herra Jumala Zebaot, kuka on niinkuin sinä, väkevä Jumala? ja sinun totuutes on sinun ympärilläs.
Ó Senhor, Deus dos exércitos, quem é forte como tu, Senhor? pois a tua fidelidade está à roda de ti?
9 Sinä vallitset pauhaavaisen meren: sinä hillitset paisuvaiset aallot.
Tu dominas o ímpeto do mar: quando as suas ondas se levantam, tu as fazes aquietar.
10 Sinä lyöt Rahabin kuoliaaksi: sinä hajoitat vihollises urhoollisella käsivarrellas.
Tu quebrantaste a Rahab como se fôra ferida de morte; espalhaste os teus inimigos com o teu braço forte.
11 Taivaat ovat sinun, maa myös on sinun: sinä olet perustanut maan piirin, ja mitä siinä on.
Teus são os céus, e tua é a terra; o mundo e a sua plenitude tu os fundaste.
12 Pohjan ja etelän olet sinä luonut: Tabor ja Hermon kiittävät sinun nimeäs.
O norte e o sul tu os criaste; Tabor e Hermon jubilam em teu nome.
13 Sinulla on voimallinen käsivarsi: väkevä on sinun kätes, ja korkia on oikia kätes.
Tu tens um braço poderoso; forte é a tua mão, e alta está a tua dextra.
14 Vanhurskaus ja tuomio on istuimes vahvistus: armo ja totuus ovat sinun kasvois edessä.
Justiça e juízo são o assento do teu trono, misericórdia e verdade irão adiante do teu rosto.
15 Autuas on se kansa, joka ihastua taitaa: Herra, heidän pitää vaeltaman sinun kasvois valkeudessa.
Bem-aventurado o povo que conhece o som alegre: andará, ó Senhor, na luz da tua face.
16 Heidän pitää iloitseman joka päivä sinun nimestäs, ja sinun vanhurskaudessas kunnialliset oleman.
Em teu nome se alegrará todo o dia, e na tua justiça se exaltará.
17 Sillä sinä olet heidän väkevyytensä kerskaus, ja sinun armos kautta nostat sinä ylös meidän sarvemme.
Pois tu és a glória da sua força; e no teu favor será exaltado o nosso poder.
18 Sillä Herra on meidän kilpemme, ja pyhä Israelissa on meidän kuninkaamme.
Porque o Senhor é a nossa defesa, e o Santo de Israel o nosso Rei.
19 Silloin sinä puhuit näyissä pyhilles ja sanoit: minä olen sankarin herättänyt auttamaan: minä olen korottanut valitun kansasta.
Então falaste em visão ao teu santo, e disseste: pus o socorro sobre um que é poderoso: exaltei a um eleito do povo.
20 Minä olen löytänyt palveliani Davidin: minä olen hänen voidellut pyhällä öljylläni.
Achei a David, meu servo; com santo óleo o ungi:
21 Minun käteni tukee häntä, ja minun käsivarteni vahvistaa häntä.
Com o qual a minha mão ficará firme, e o meu braço o fortalecerá.
22 Ei pidä viholliset häntä voittaman, ja väärät ei pidä häntä sulloman.
O inimigo não apertará com ele, nem o filho da perversidade o afligirá.
23 Vaan minä lyön hänen vihollisensa hänen edestänsä; ja niitä, jotka häntä vihaavat, tahdon minä vaivata.
E eu derribarei os seus inimigos perante a sua face, e ferirei aos que o aborrecem.
24 Mutta minun totuuteni ja armoni pitää hänen tykönänsä oleman, ja hänen sarvensa pitää minun nimeeni nostettaman ylös.
E a minha fidelidade e a minha benignidade estarão com ele; e em meu nome será exaltado o seu poder.
25 Minä asetan hänen kätensä mereen, ja hänen oikian kätensä virtoihin.
Porei também a sua mão no mar, e a sua direita nos rios.
26 Näin hänen pitää minun kutsuman: sinä olet minun Isäni, Jumalani ja turvani, joka minua auttaa.
Ele me chamará, dizendo: Tu és meu Pai, meu Deus, e a rocha da minha salvação.
27 Ja minä asetan hänen esikoiseksi, kaikkein korkeimmaksi kuningasten seassa maan päällä.
Também o farei meu primogênito, mais elevado do que os reis da terra.
28 Minä pidän hänelle armoni tähteellä ijankaikkisesti, ja minun liittoni pitää hänelle vahva oleman.
A minha benignidade lhe conservarei eu para sempre, e o meu concerto lhe será firme.
29 Minä annan hänelle ijankaikkisen siemenen, ja vahvistan hänen istuimensa niinkauvan kuin taivaat pysyvät.
E conservarei para sempre a sua semente, e o seu trono como os dias do céu.
30 Mutta jos hänen lapsensa minun lakini hylkäävät, ja ei vaella minun oikeudessani,
Se os seus filhos deixarem a minha lei, e não andarem nos meus juízos,
31 Jos he minun säätyni turmelevat, ja ei minun käskyjäni pidä;
Se profanarem os meus preceitos, e não guardarem os meus mandamentos,
32 Niin minä heidän syntinsä vitsalla rankaisen, ja heidän pahat tekonsa haavoilla.
Então visitarei a sua transgressão com a vara, e a sua iniquidade com açoites.
33 Mutta armoani en minä hänestä käännä pois, enkä salli totuuteni vilpistellä.
Porém não retirarei totalmente dele a minha benignidade, nem faltarei à minha fidelidade.
34 En minä riko liittoani, ja mitä minun suustani käynyt on, en minä muuta.
Não quebrarei o meu concerto, não alterarei o que saiu dos meus lábios.
35 Minä olen vihdoin vannonut pyhyyteni kautta: en minä Davidille valehtele.
Uma vez jurei pela minha santidade que não mentirei a David.
36 Hänen siemenensä on oleva ijankaikkisesti, ja hänen istuimensa minun edessäni niinkuin aurinko.
A sua semente durará para sempre, e o seu trono, como o sol diante de mim,
37 Ja niinkuin kuu, vahvistetaan se ijankaikkisesti, ja on vahvana niinkuin todistus pilvissä, (Sela)
Será estabelecido para sempre como a lua, e como uma testemunha fiel no céu (Selah)
38 Vaan nyt sinä syökset ja heität pois, ja vihastut voidellulles.
Porém tu rejeitaste e aborreceste; tu te indignaste contra o teu ungido.
39 Sinä särjet palvelias liiton, ja tallaat hänen kruununsa maahan.
Abominaste o concerto do teu servo: profanaste a sua coroa, lançando-a por terra.
40 Sinä rikot hänen muurinsa, ja annat hänen linnansa särjettää.
Derrubaste todos os seus valados; arruinaste as suas fortificações.
41 Häntä raatelevat kaikki ohitsekäyväiset: hän on tullut läsnäolevaisillensa nauruksi.
Todos os que passam pelo caminho o despojam; é um opróbrio para os seus vizinhos.
42 Sinä korotat hänen vihollistensa oikian käden, ja ilahutat kaikki hänen vainollisensa.
Exaltaste a dextra dos seus adversários; fizeste com que todos os seus inimigos se regozijassem.
43 Hänen miekkansa voiman olet sinä myös ottanut pois, ja et salli hänen voittaa sodassa,
Também embotaste os fios da sua espada, e não o sustentaste na peleja.
44 Sinä hävitit hänen puhtautensa, ja annoit hänen istuimensa kaatua maahan.
Fizeste cessar a sua glória, e deitaste por terra o seu trono.
45 Sinä lyhennät hänen nuoruutensa ajat, ja peität hänen häpiällä, (Sela)
Abreviaste os dias da sua mocidade; cobriste-o de vergonha (Selah)
46 Herra, kuinka kauvan sinä sinus niin salaat? ja annat hirmuisuutes palaa niinkuin tulen?
Até quando, Senhor? Acaso te esconderás para sempre? arderá a tua ira como fogo?
47 Muista, kuinka lyhyt minun elämäni on: miksis tahdoit kaikki ihmiset hukkaan luoda?
Lembra-te de quão breves são os meus dias; pelo que debalde criaste todos os filhos dos homens.
48 Kuka elää, ja ei näe kuolemaa? kuka sielunsa tuonelan käsistä pelastaa? (Sela) (Sheol )
Que homem há, que viva, e não veja a morte? Livrará ele a sua alma do poder da sepultura? (Selah) (Sheol )
49 Herra, kussa ovat sinun entiset armos, jotkas Davidille vannonut olet totuudessas?
Senhor, onde estão as tuas antigas benignidades, que juraste a David pela tua verdade?
50 Muista, Herra, palveliais pilkkaa, jonka minä kannan helmassani, kaikista niin monista kansoista,
Lembra-te, Senhor, do opróbrio dos teus servos; como eu trago no meu peito o opróbrio de todos os povos poderosos:
51 Joilla, Herra, vihollises pilkkaavat, joilla he pilkkaavat voideltus askelia.
Com o qual, Senhor, os teus inimigos tem difamado, com o qual tem difamado as pisadas do teu ungido.
52 Kiitetty olkoon Herra ijankaikkisesti, amen! ja amen!
Bendito seja o Senhor para sempre. amém, e amém.