< Psalmien 89 >

1 Etanin sen Esrahilaisen opetus. Minä veisaan Herran armoja ijankaikkisesti, ja ilmoitan sinun totuuttas suullani suvusta sukuun,
I PAN kauleki duen kalanan en Ieowa kokolata, o i pan kaparokki au ai omui melel jan eh kainok lel eu.
2 Ja sanon: ijankaikkinen armo käy ylös: sinä pidät uskollisesti totuutes taivaissa.
Pwe I indinda: Mak joutik eu pan pwarado, o kom pan kotin kolekol ar melel nanlan.
3 Minä olen liiton tehnyt valittuini kanssa: minä olen vannonut Davidille palvelialleni:
I inauki oner, ai pilipildar akan; I kaulki oner Dawid nai ladu.
4 Hamaan ijankaikkisuuteen vahvistan minä sinun siemenes, ja rakennan sinun istuimes suvusta sukuun, (Sela)
Kadoudok om pan mimieta kokolata, o I pan kauada mol om jan eu kainok lel eu.
5 Ja taivaat pitää ylistämän, Herra, sinun ihmeitäs, niin myös totuuttas pyhäin seurakunnassa.
Nanlan ap kapina omui manaman akan, Main Ieowa, o omui melel nan pokon en japwelim omui jaraui kan.
6 Sillä kuka taidetaan pilvissä verrattaa Herraan? ja kuka on Herran kaltainen jumalain lasten seassa?
Pwe ij nan tapok kan me rajon Ieowa? De ij me rajon Ieowa nan pun en me lapalap akan?
7 Jumala on sangen väkevä pyhäinsä kokouksissa, ja ihmeellinen kaikkein seassa, jotka ovat hänen ympärillänsä.
Kot meid manaman nan pokon en me jaraui kan, o meid kapuriamui on me kaukaujon re a.
8 Herra Jumala Zebaot, kuka on niinkuin sinä, väkevä Jumala? ja sinun totuutes on sinun ympärilläs.
Main Ieowa, Kot Jepaot, ij me jaron komui. Omui melel kin kapil komui pena.
9 Sinä vallitset pauhaavaisen meren: sinä hillitset paisuvaiset aallot.
Komui me kotin kaunda madau anian. Komui kin kamoleilei iluk kan ni ar pan kokoda.
10 Sinä lyöt Rahabin kuoliaaksi: sinä hajoitat vihollises urhoollisella käsivarrellas.
Komui me kotin tiakedi Raap dueta kamelar amen. Kom kotin kamueit pajaner imwintiti kan ki lim omui manaman.
11 Taivaat ovat sinun, maa myös on sinun: sinä olet perustanut maan piirin, ja mitä siinä on.
Lan o jappa me japwilim omui, jappa o audepa. Komui me kotin pajonedier.
12 Pohjan ja etelän olet sinä luonut: Tabor ja Hermon kiittävät sinun nimeäs.
Komui me kotin wiadar pali apon o pali air, Tapor o Ermon kin nijinijki mar omui.
13 Sinulla on voimallinen käsivarsi: väkevä on sinun kätes, ja korkia on oikia kätes.
Lim omui me mananan o kumut en lim omui me rojon, lim omui pali maun me ileile.
14 Vanhurskaus ja tuomio on istuimes vahvistus: armo ja totuus ovat sinun kasvois edessä.
Melel o pun iei pajon on mol omui; kalanan o melel kin tion mo omui.
15 Autuas on se kansa, joka ihastua taitaa: Herra, heidän pitää vaeltaman sinun kasvois valkeudessa.
Meid pai aramaj kan, me aja nijinij! Ieowa, re pan weweid ni marain en jilan omui.
16 Heidän pitää iloitseman joka päivä sinun nimestäs, ja sinun vanhurskaudessas kunnialliset oleman.
Re kin polauleki mar omui jan ni manjan lel jautik, o re kin pwai kida omui pun.
17 Sillä sinä olet heidän väkevyytensä kerskaus, ja sinun armos kautta nostat sinä ylös meidän sarvemme.
Pwe linan en ar kelail komui, o komui pan pokada oj at.
18 Sillä Herra on meidän kilpemme, ja pyhä Israelissa on meidän kuninkaamme.
Pwe Ieowa pere patail o me Jaraui en Ijrael, i atail Nanmarki.
19 Silloin sinä puhuit näyissä pyhilles ja sanoit: minä olen sankarin herättänyt auttamaan: minä olen korottanut valitun kansasta.
Maj o kom kotin majanier ki kajanjal kai on me lelapok kan: I kamanadar me Lapalap amen, I kajapwiladar pilipildar amen jan ren aramaj akan.
20 Minä olen löytänyt palveliani Davidin: minä olen hänen voidellut pyhällä öljylläni.
I diaradar ai ladu Dawid, I keiekidier i ai le jaraui.
21 Minun käteni tukee häntä, ja minun käsivarteni vahvistaa häntä.
Pa i pan kolekol i, o pa i pan kamanada i anjau karoj.
22 Ei pidä viholliset häntä voittaman, ja väärät ei pidä häntä sulloman.
Imwintiti kan jota pan kak widin on i, o me japun kan jota pan kak kaloedi.
23 Vaan minä lyön hänen vihollisensa hänen edestänsä; ja niitä, jotka häntä vihaavat, tahdon minä vaivata.
I pan kamela me palian i mo a, o I pan kaloke ir, mo kailonki i.
24 Mutta minun totuuteni ja armoni pitää hänen tykönänsä oleman, ja hänen sarvensa pitää minun nimeeni nostettaman ylös.
A ai melel o kalanan pan mi re a, o ni mar ai oj a pan pokapokada.
25 Minä asetan hänen kätensä mereen, ja hänen oikian kätensä virtoihin.
I pan ki on pa a, en kaunda madau, o pa a maun, en kaunda pil akan.
26 Näin hänen pitää minun kutsuman: sinä olet minun Isäni, Jumalani ja turvani, joka minua auttaa.
A pan likwir don ia: Komui Jam ai, ai Kot, o paip en maur i.
27 Ja minä asetan hänen esikoiseksi, kaikkein korkeimmaksi kuningasten seassa maan päällä.
O I pan wia kila i nai mejeni, ileila jan nanmarki en jappa kan.
28 Minä pidän hänelle armoni tähteellä ijankaikkisesti, ja minun liittoni pitää hänelle vahva oleman.
I pan kalanan on i kokolata, o ai inau on i pan duedueta.
29 Minä annan hänelle ijankaikkisen siemenen, ja vahvistan hänen istuimensa niinkauvan kuin taivaat pysyvät.
I pan ki on i kadaudok a kokolata, o mol a pan warai dueta lan.
30 Mutta jos hänen lapsensa minun lakini hylkäävät, ja ei vaella minun oikeudessani,
A ma na kan pan muei jan ai kapun, o re jota pan weweid ni ai kujoned akan,
31 Jos he minun säätyni turmelevat, ja ei minun käskyjäni pidä;
Ma re pan kajaminela ai tiak kan, o jota peiki on ai kujoned akan,
32 Niin minä heidän syntinsä vitsalla rankaisen, ja heidän pahat tekonsa haavoilla.
I ap pan kaloke kin ir ar katiwo ki jokon pot, o pan woki ir, pweki ar japun.
33 Mutta armoani en minä hänestä käännä pois, enkä salli totuuteni vilpistellä.
A I jota pan kiwei jan i ai mak, o ai melel pan mimieta re a.
34 En minä riko liittoani, ja mitä minun suustani käynyt on, en minä muuta.
I jota pan kawela ai inau, o I jota pan kawukila, me kowei jan nan au ai.
35 Minä olen vihdoin vannonut pyhyyteni kautta: en minä Davidille valehtele.
I kaukilar ai jaraui pan me pak, me I jota pan likam on Dawid.
36 Hänen siemenensä on oleva ijankaikkisesti, ja hänen istuimensa minun edessäni niinkuin aurinko.
Kadaudok a pan joutuk, o mol a dueta katipin mo i.
37 Ja niinkuin kuu, vahvistetaan se ijankaikkisesti, ja on vahvana niinkuin todistus pilvissä, (Sela)
A pan duedueta dueta jaunipon; o jaunkadede nan tapok kan me melel.
38 Vaan nyt sinä syökset ja heität pois, ja vihastut voidellulles.
A met komui kajapokela o onioni japwilim omui me keidier.
39 Sinä särjet palvelias liiton, ja tallaat hänen kruununsa maahan.
Kom kotin kajela inau en omui ladu, o kom kotin kajaminela mar a.
40 Sinä rikot hänen muurinsa, ja annat hänen linnansa särjettää.
Kom kotin karonk pajan a kel akan karoj, o kawelar a im teneten kan.
41 Häntä raatelevat kaikki ohitsekäyväiset: hän on tullut läsnäolevaisillensa nauruksi.
Karoj me daulier waja o kulia janer; a wialar kankaurur on men imp a kan.
42 Sinä korotat hänen vihollistensa oikian käden, ja ilahutat kaikki hänen vainollisensa.
Kom kotin pokada pali maun en me palian i, o kaperen dar a imwintiti kan karoj.
43 Hänen miekkansa voiman olet sinä myös ottanut pois, ja et salli hänen voittaa sodassa,
Kom pil kotiki janer mana en a kodlaj kon, o jota kapwaiada i ni pei.
44 Sinä hävitit hänen puhtautensa, ja annoit hänen istuimensa kaatua maahan.
Kom kotin kaimwijokalar a linan, o kajedi on nan pwel mol a.
45 Sinä lyhennät hänen nuoruutensa ajat, ja peität hänen häpiällä, (Sela)
Kom kamotomotala ran en a manakap, o kadupalekidi i namenok.
46 Herra, kuinka kauvan sinä sinus niin salaat? ja annat hirmuisuutes palaa niinkuin tulen?
Arai da, Main Ieowa, me kom pan kotin karirela pein komui; arai da omui onion pan lulada dueta kijiniai?
47 Muista, kuinka lyhyt minun elämäni on: miksis tahdoit kaikki ihmiset hukkaan luoda?
Kom kotin tamanda duen motomot en maur i; de me mal kot omui kotin wiadar aramaj akan?
48 Kuka elää, ja ei näe kuolemaa? kuka sielunsa tuonelan käsistä pelastaa? (Sela) (Sheol h7585)
Ij ol o, me maur ap jota pan lel on mela? A pan kak dorela pein i jan mana en wajan mela? (Sheol h7585)
49 Herra, kussa ovat sinun entiset armos, jotkas Davidille vannonut olet totuudessas?
Main, ia omui kalanan en maj o, me kom kotin inauki on Dawid ni omui melel?
50 Muista, Herra, palveliais pilkkaa, jonka minä kannan helmassani, kaikista niin monista kansoista,
Main, kotin tamanda kan kaurur en japwilim omui ladu kan jan ni wei toto, me kin katoutoui monion i.
51 Joilla, Herra, vihollises pilkkaavat, joilla he pilkkaavat voideltus askelia.
Main Ieowa, iaduen lalauo en omui imwintiti kan, iduen ar lalaue lip en japwilim omui me keidier.
52 Kiitetty olkoon Herra ijankaikkisesti, amen! ja amen!
Kapin on Ieowa kokolata! Amen, iei Amen!

< Psalmien 89 >