Psalmien 89
1 Etanin sen Esrahilaisen opetus. Minä veisaan Herran armoja ijankaikkisesti, ja ilmoitan sinun totuuttas suullani suvusta sukuun,
Eine Unterweisung. Von Etan, dem Esrachiten: Die Gnadenerweisungen des HERRN will ich ewiglich besingen und seine Wahrheit mit meinem Munde verkündigen von Geschlecht zu Geschlecht.
2 Ja sanon: ijankaikkinen armo käy ylös: sinä pidät uskollisesti totuutes taivaissa.
Und zwar sage ich: Auf ewig wird die Gnade gebaut, in den Himmeln bestätigst du deine Treue:
3 Minä olen liiton tehnyt valittuini kanssa: minä olen vannonut Davidille palvelialleni:
«Ich habe mit meinem Auserwählten einen Bund geschlossen, habe meinem Knecht David geschworen:
4 Hamaan ijankaikkisuuteen vahvistan minä sinun siemenes, ja rakennan sinun istuimes suvusta sukuun, (Sela)
Auf ewig will ich deinen Samen bestätigen und für alle Geschlechter bauen deinen Thron!» (Pause)
5 Ja taivaat pitää ylistämän, Herra, sinun ihmeitäs, niin myös totuuttas pyhäin seurakunnassa.
Und die Himmel werden deine Wundertat preisen, o HERR, ja, deine Treue in der Gemeinde der Heiligen!
6 Sillä kuka taidetaan pilvissä verrattaa Herraan? ja kuka on Herran kaltainen jumalain lasten seassa?
Denn wer in den Wolken ist dem HERRN zu vergleichen, wer ist dem HERRN ähnlich unter den Göttersöhnen?
7 Jumala on sangen väkevä pyhäinsä kokouksissa, ja ihmeellinen kaikkein seassa, jotka ovat hänen ympärillänsä.
Gott ist sehr schrecklich im Kreise der Heiligen und furchtbar über alle um ihn her.
8 Herra Jumala Zebaot, kuka on niinkuin sinä, väkevä Jumala? ja sinun totuutes on sinun ympärilläs.
HERR, Gott der Heerscharen, wer ist mächtig wie du? Und deine Treue ist um dich her!
9 Sinä vallitset pauhaavaisen meren: sinä hillitset paisuvaiset aallot.
Du herrschest über das stolze Meer; wenn sich seine Wellen erheben, so glättest du sie.
10 Sinä lyöt Rahabin kuoliaaksi: sinä hajoitat vihollises urhoollisella käsivarrellas.
Du hast Rahab wie einen Erschlagenen zermalmt, mit deinem starken Arm zerstreutest du deine Feinde.
11 Taivaat ovat sinun, maa myös on sinun: sinä olet perustanut maan piirin, ja mitä siinä on.
Dein ist der Himmel, dir gehört auch die Erde, der Weltkreis und was ihn erfüllt; du hast es alles gegründet.
12 Pohjan ja etelän olet sinä luonut: Tabor ja Hermon kiittävät sinun nimeäs.
Norden und Süden hast du erschaffen, Tabor und Hermon jauchzen ob deines Namens.
13 Sinulla on voimallinen käsivarsi: väkevä on sinun kätes, ja korkia on oikia kätes.
Du hast einen Arm voll Kraft, stark ist deine Hand, hoch erhoben deine Rechte.
14 Vanhurskaus ja tuomio on istuimes vahvistus: armo ja totuus ovat sinun kasvois edessä.
Recht und Gerechtigkeit sind deines Thrones Feste, Gnade und Treue gehen vor deinem Angesicht her.
15 Autuas on se kansa, joka ihastua taitaa: Herra, heidän pitää vaeltaman sinun kasvois valkeudessa.
Wohl dem Volk, das den Jubelschall kennt! O HERR, im Lichte deines Angesichts werden sie wandeln.
16 Heidän pitää iloitseman joka päivä sinun nimestäs, ja sinun vanhurskaudessas kunnialliset oleman.
Ob deines Namens frohlocken sie allezeit und sind erhoben durch deine Gerechtigkeit;
17 Sillä sinä olet heidän väkevyytensä kerskaus, ja sinun armos kautta nostat sinä ylös meidän sarvemme.
denn du bist ihr mächtiger Ruhm und durch deine Huld wird unser Horn erhöht.
18 Sillä Herra on meidän kilpemme, ja pyhä Israelissa on meidän kuninkaamme.
Denn vom HERRN kommt unser Schild und vom Heiligen Israels unser König.
19 Silloin sinä puhuit näyissä pyhilles ja sanoit: minä olen sankarin herättänyt auttamaan: minä olen korottanut valitun kansasta.
Damals redetest du durch ein Gesicht mit deinen Frommen und sprachst: «Ich habe die Hilfe einem Helden übertragen, einen Auserwählten aus dem Volk erhöht;
20 Minä olen löytänyt palveliani Davidin: minä olen hänen voidellut pyhällä öljylläni.
ich habe meinen Knecht David gefunden und ihn mit meinem heiligen Öl gesalbt;
21 Minun käteni tukee häntä, ja minun käsivarteni vahvistaa häntä.
meine Hand soll beständig mit ihm sein, und mein Arm soll ihn stärken.
22 Ei pidä viholliset häntä voittaman, ja väärät ei pidä häntä sulloman.
Kein Feind soll ihn überlisten und kein Ruchloser ihn unterdrücken;
23 Vaan minä lyön hänen vihollisensa hänen edestänsä; ja niitä, jotka häntä vihaavat, tahdon minä vaivata.
sondern ich will seine Widersacher vor ihm zermalmen und seine Hasser schlagen;
24 Mutta minun totuuteni ja armoni pitää hänen tykönänsä oleman, ja hänen sarvensa pitää minun nimeeni nostettaman ylös.
aber meine Treue und Gnade sollen mit ihm sein, und in meinem Namen soll sein Horn sich erheben.
25 Minä asetan hänen kätensä mereen, ja hänen oikian kätensä virtoihin.
Und ich will seine Hand ins Meer tauchen und seine Rechte in die Ströme.
26 Näin hänen pitää minun kutsuman: sinä olet minun Isäni, Jumalani ja turvani, joka minua auttaa.
Er wird zu mir rufen: Du bist mein Vater, mein Gott und der Fels meines Heils.
27 Ja minä asetan hänen esikoiseksi, kaikkein korkeimmaksi kuningasten seassa maan päällä.
Und ich will ihn zum Erstgeborenen machen, zum Höchsten der Könige auf Erden.
28 Minä pidän hänelle armoni tähteellä ijankaikkisesti, ja minun liittoni pitää hänelle vahva oleman.
Auf ewig bewahre ich ihm meine Gnade, und mein Bund soll ihm festbleiben.
29 Minä annan hänelle ijankaikkisen siemenen, ja vahvistan hänen istuimensa niinkauvan kuin taivaat pysyvät.
Und ich setze seinen Samen auf ewig ein und mache seinen Thron wie die Tage des Himmels.
30 Mutta jos hänen lapsensa minun lakini hylkäävät, ja ei vaella minun oikeudessani,
Wenn seine Söhne mein Gesetz verlassen und nicht in meinen Verordnungen wandeln,
31 Jos he minun säätyni turmelevat, ja ei minun käskyjäni pidä;
wenn sie meine Satzungen entheiligen und meine Gebote nicht beachten,
32 Niin minä heidän syntinsä vitsalla rankaisen, ja heidän pahat tekonsa haavoilla.
so will ich ihre Sünden mit der Rute heimsuchen und ihre Missetat mit Schlägen;
33 Mutta armoani en minä hänestä käännä pois, enkä salli totuuteni vilpistellä.
aber meine Gnade will ich ihm nicht entziehen und meine Treue nicht verleugnen;
34 En minä riko liittoani, ja mitä minun suustani käynyt on, en minä muuta.
meinen Bund will ich nicht ungültig machen und nicht ändern, was über meine Lippen gekommen ist.
35 Minä olen vihdoin vannonut pyhyyteni kautta: en minä Davidille valehtele.
Einmal habe ich bei meiner Heiligkeit geschworen; sollte ich David belügen?
36 Hänen siemenensä on oleva ijankaikkisesti, ja hänen istuimensa minun edessäni niinkuin aurinko.
Sein Same soll ewig bleiben und sein Thron wie die Sonne vor mir;
37 Ja niinkuin kuu, vahvistetaan se ijankaikkisesti, ja on vahvana niinkuin todistus pilvissä, (Sela)
wie der Mond soll er ewig bestehen und wie der Zeuge in den Wolken zuverlässig sein!» (Pause)
38 Vaan nyt sinä syökset ja heität pois, ja vihastut voidellulles.
Und doch hast du verstoßen und verworfen und bist zornig geworden über deinen Gesalbten!
39 Sinä särjet palvelias liiton, ja tallaat hänen kruununsa maahan.
Du verachtest den Bund deines Knechtes und trittst seine Krone zu Boden;
40 Sinä rikot hänen muurinsa, ja annat hänen linnansa särjettää.
du hast alle seine Mauern zerrissen und seine Festungen in Trümmer gelegt;
41 Häntä raatelevat kaikki ohitsekäyväiset: hän on tullut läsnäolevaisillensa nauruksi.
es berauben ihn alle, die vorüberziehen, er ist seinen Nachbarn zum Gespött;
42 Sinä korotat hänen vihollistensa oikian käden, ja ilahutat kaikki hänen vainollisensa.
du hast die rechte Hand seiner Widersacher erhöht, hast allen seinen Feinden Freude gemacht;
43 Hänen miekkansa voiman olet sinä myös ottanut pois, ja et salli hänen voittaa sodassa,
du ließest zurückweichen sein scharfes Schwert und schenktest ihm keinen Sieg im Krieg;
44 Sinä hävitit hänen puhtautensa, ja annoit hänen istuimensa kaatua maahan.
du hast seinem Glanz ein Ende gemacht und seinen Thron zu Boden gestürzt;
45 Sinä lyhennät hänen nuoruutensa ajat, ja peität hänen häpiällä, (Sela)
du hast die Tage seiner Jugend verkürzt und ihn mit Schande bedeckt. (Pause)
46 Herra, kuinka kauvan sinä sinus niin salaat? ja annat hirmuisuutes palaa niinkuin tulen?
Wie lange, o HERR, willst du dich so verbergen? Soll dein Zorn stets wie Feuer brennen?
47 Muista, kuinka lyhyt minun elämäni on: miksis tahdoit kaikki ihmiset hukkaan luoda?
Gedenke mein! Was ist das Leben? Warum willst du alle Menschenkinder vergeblich erschaffen haben?
Wo ist einer, der den Tod nicht sähe und seine Seele erretten könnte von des Totenreichs Gewalt? (Pause) (Sheol h7585)
49 Herra, kussa ovat sinun entiset armos, jotkas Davidille vannonut olet totuudessas?
Wo sind, o Herr, deine frühern Gnadenerweise, die du dem David in deiner Treue zugeschworen hast?
50 Muista, Herra, palveliais pilkkaa, jonka minä kannan helmassani, kaikista niin monista kansoista,
Gedenke, o Herr, der Schmach, die deinen Knechten angetan wird, daß ich in meinem Busen den Hohn der vielen Völker trage,
51 Joilla, Herra, vihollises pilkkaavat, joilla he pilkkaavat voideltus askelia.
womit deine Feinde dich, HERR, schmähen, womit sie schmähen die Fußstapfen deines Gesalbten!
52 Kiitetty olkoon Herra ijankaikkisesti, amen! ja amen!
Gepriesen sei der HERR ewiglich! Amen, Amen!
