< Psalmien 89 >

1 Etanin sen Esrahilaisen opetus. Minä veisaan Herran armoja ijankaikkisesti, ja ilmoitan sinun totuuttas suullani suvusta sukuun,
Cantique d’Ethan l’Ezrahite. Je veux chanter à jamais les bontés de Yahweh; à toutes les générations ma bouche fera connaître ta fidélité.
2 Ja sanon: ijankaikkinen armo käy ylös: sinä pidät uskollisesti totuutes taivaissa.
Car je dis: La bonté est un édifice éternel, dans les cieux tu as établi ta fidélité.
3 Minä olen liiton tehnyt valittuini kanssa: minä olen vannonut Davidille palvelialleni:
« J’ai contracté alliance avec mon élu; j’ai fait ce serment à David, mon serviteur:
4 Hamaan ijankaikkisuuteen vahvistan minä sinun siemenes, ja rakennan sinun istuimes suvusta sukuun, (Sela)
je veux affermir ta race pour toujours, établir ton trône pour toutes les générations. » — Séla.
5 Ja taivaat pitää ylistämän, Herra, sinun ihmeitäs, niin myös totuuttas pyhäin seurakunnassa.
Les cieux célèbrent tes merveilles, Yahweh, et ta fidélité dans l’assemblée des saints.
6 Sillä kuka taidetaan pilvissä verrattaa Herraan? ja kuka on Herran kaltainen jumalain lasten seassa?
Car qui pourrait, dans le ciel, se comparer à Yahweh? Qui est semblable à Yahweh parmi les fils de Dieu?
7 Jumala on sangen väkevä pyhäinsä kokouksissa, ja ihmeellinen kaikkein seassa, jotka ovat hänen ympärillänsä.
Dieu est terrible dans la grande assemblée des saints, il est redoutable pour tous ceux qui l’entourent.
8 Herra Jumala Zebaot, kuka on niinkuin sinä, väkevä Jumala? ja sinun totuutes on sinun ympärilläs.
Yahweh, Dieu des armées, qui est comme toi? Tu es puissant, Yahweh, et ta fidélité t’environne.
9 Sinä vallitset pauhaavaisen meren: sinä hillitset paisuvaiset aallot.
C’est toi qui domptes l’orgueil de la mer; quand ses flots se soulèvent, c’est toi qui les apaises.
10 Sinä lyöt Rahabin kuoliaaksi: sinä hajoitat vihollises urhoollisella käsivarrellas.
C’est toi qui écrasas Rahab comme un cadavre, qui dispersas tes ennemis par la force de ton bras.
11 Taivaat ovat sinun, maa myös on sinun: sinä olet perustanut maan piirin, ja mitä siinä on.
A toi sont les cieux, à toi aussi la terre; le monde et ce qu’il contient, c’est toi qui l’as fondé.
12 Pohjan ja etelän olet sinä luonut: Tabor ja Hermon kiittävät sinun nimeäs.
Tu as créé le nord et le midi; le Thabor et l’Hermon tressaillent à ton nom.
13 Sinulla on voimallinen käsivarsi: väkevä on sinun kätes, ja korkia on oikia kätes.
Ton bras est armé de puissance, ta main est forte, ta droite élevée.
14 Vanhurskaus ja tuomio on istuimes vahvistus: armo ja totuus ovat sinun kasvois edessä.
La justice et l’équité sont le fondement de ton trône, la bonté et la fidélité se tiennent devant ta face.
15 Autuas on se kansa, joka ihastua taitaa: Herra, heidän pitää vaeltaman sinun kasvois valkeudessa.
Heureux le peuple qui connaît les joyeuses acclamations, qui marche à la clarté de ta face, Yahweh!
16 Heidän pitää iloitseman joka päivä sinun nimestäs, ja sinun vanhurskaudessas kunnialliset oleman.
Il se réjouit sans cesse en ton nom, et il s’élève par ta justice.
17 Sillä sinä olet heidän väkevyytensä kerskaus, ja sinun armos kautta nostat sinä ylös meidän sarvemme.
Car tu es sa gloire et sa puissance, et ta faveur élève notre force.
18 Sillä Herra on meidän kilpemme, ja pyhä Israelissa on meidän kuninkaamme.
Car de Yahweh vient notre bouclier, et du Saint d’Israël notre roi.
19 Silloin sinä puhuit näyissä pyhilles ja sanoit: minä olen sankarin herättänyt auttamaan: minä olen korottanut valitun kansasta.
Tu parlas jadis dans une vision à ton bien-aimé, en disant: « J’ai prêté assistance à un héros, j’ai élevé un jeune homme du milieu du peuple.
20 Minä olen löytänyt palveliani Davidin: minä olen hänen voidellut pyhällä öljylläni.
J’ai trouvé David, mon serviteur, je l’ai oint de mon huile sainte.
21 Minun käteni tukee häntä, ja minun käsivarteni vahvistaa häntä.
Ma main sera constamment avec lui, et mon bras le fortifiera.
22 Ei pidä viholliset häntä voittaman, ja väärät ei pidä häntä sulloman.
« L’ennemi ne le surprendra pas, et le fils d’iniquité ne l’emportera pas sur lui.
23 Vaan minä lyön hänen vihollisensa hänen edestänsä; ja niitä, jotka häntä vihaavat, tahdon minä vaivata.
J’écraserai devant lui ses adversaires, et je frapperai ceux qui le haïssent.
24 Mutta minun totuuteni ja armoni pitää hänen tykönänsä oleman, ja hänen sarvensa pitää minun nimeeni nostettaman ylös.
Ma fidélité et ma bonté seront avec lui, et par mon nom grandira sa puissance.
25 Minä asetan hänen kätensä mereen, ja hänen oikian kätensä virtoihin.
J’étendrai sa main sur la mer et sa droite sur les fleuves.
26 Näin hänen pitää minun kutsuman: sinä olet minun Isäni, Jumalani ja turvani, joka minua auttaa.
« Il m’invoquera: Tu es mon père, mon Dieu et le rocher de mon salut.
27 Ja minä asetan hänen esikoiseksi, kaikkein korkeimmaksi kuningasten seassa maan päällä.
Et moi je ferai de lui le premier-né, le plus élevé des rois de la terre.
28 Minä pidän hänelle armoni tähteellä ijankaikkisesti, ja minun liittoni pitää hänelle vahva oleman.
Je lui conserverai ma bonté à jamais, et mon alliance lui sera fidèle.
29 Minä annan hänelle ijankaikkisen siemenen, ja vahvistan hänen istuimensa niinkauvan kuin taivaat pysyvät.
J’établirai sa postérité pour jamais, et son trône aura les jours des cieux.
30 Mutta jos hänen lapsensa minun lakini hylkäävät, ja ei vaella minun oikeudessani,
« Si ses fils abandonnent ma loi, et ne marchent pas selon mes ordonnances;
31 Jos he minun säätyni turmelevat, ja ei minun käskyjäni pidä;
s’ils violent mes préceptes, et n’observent pas mes commandements;
32 Niin minä heidän syntinsä vitsalla rankaisen, ja heidän pahat tekonsa haavoilla.
je punirai de la verge leurs transgressions, et par des coups leurs iniquités;
33 Mutta armoani en minä hänestä käännä pois, enkä salli totuuteni vilpistellä.
mais je ne lui retirerai pas ma bonté, et je ne ferai pas mentir ma fidélité.
34 En minä riko liittoani, ja mitä minun suustani käynyt on, en minä muuta.
« Je ne violerai pas mon alliance, et je ne changerai pas la parole sortie de mes lèvres.
35 Minä olen vihdoin vannonut pyhyyteni kautta: en minä Davidille valehtele.
Je l’ai juré une fois par ma sainteté; non, je ne mentirai pas à David.
36 Hänen siemenensä on oleva ijankaikkisesti, ja hänen istuimensa minun edessäni niinkuin aurinko.
Sa postérité subsistera éternellement, son trône sera devant moi comme le soleil;
37 Ja niinkuin kuu, vahvistetaan se ijankaikkisesti, ja on vahvana niinkuin todistus pilvissä, (Sela)
comme la lune, il est établi pour toujours, et le témoin qui est au ciel est fidèle. » — Séla.
38 Vaan nyt sinä syökset ja heität pois, ja vihastut voidellulles.
Et toi, tu as rejeté, et tu as dédaigné, et tu t’es irrité contre ton Oint!
39 Sinä särjet palvelias liiton, ja tallaat hänen kruununsa maahan.
Tu as pris en dégoût l’alliance avec son serviteur, tu as jeté à terre son diadème profané.
40 Sinä rikot hänen muurinsa, ja annat hänen linnansa särjettää.
Tu as renversé toutes ses murailles, tu as mis en ruines ses forteresses.
41 Häntä raatelevat kaikki ohitsekäyväiset: hän on tullut läsnäolevaisillensa nauruksi.
Tous les passants le dépouillent; il est devenu l’opprobre de ses voisins.
42 Sinä korotat hänen vihollistensa oikian käden, ja ilahutat kaikki hänen vainollisensa.
Tu as élevé la droite de ses oppresseurs, tu as réjoui tous ses ennemis.
43 Hänen miekkansa voiman olet sinä myös ottanut pois, ja et salli hänen voittaa sodassa,
Tu as fait retourner en arrière le tranchant de son glaive, et tu ne l’as pas soutenu dans le combat.
44 Sinä hävitit hänen puhtautensa, ja annoit hänen istuimensa kaatua maahan.
Tu l’as dépouillé de sa splendeur, et tu as jeté par terre son trône.
45 Sinä lyhennät hänen nuoruutensa ajat, ja peität hänen häpiällä, (Sela)
Tu as abrégé les jours de sa jeunesse, et tu l’as couvert d’ignominie. — Séla.
46 Herra, kuinka kauvan sinä sinus niin salaat? ja annat hirmuisuutes palaa niinkuin tulen?
Jusques à quand, Yahweh, te cacheras-tu pour toujours, et ta fureur s’embrasera-t-elle comme le feu?
47 Muista, kuinka lyhyt minun elämäni on: miksis tahdoit kaikki ihmiset hukkaan luoda?
Rappelle-toi la brièveté de ma vie, et pour quelle vanité tu as créé les fils de l’homme!
48 Kuka elää, ja ei näe kuolemaa? kuka sielunsa tuonelan käsistä pelastaa? (Sela) (Sheol h7585)
Quel est le vivant qui ne verra pas la mort, qui soustraira son âme au pouvoir du schéol? — Séla. (Sheol h7585)
49 Herra, kussa ovat sinun entiset armos, jotkas Davidille vannonut olet totuudessas?
Où sont, Seigneur, tes bontés d’autrefois, que tu juras à David dans ta fidélité?
50 Muista, Herra, palveliais pilkkaa, jonka minä kannan helmassani, kaikista niin monista kansoista,
Souviens-toi, Seigneur, de l’opprobre de tes serviteurs; souviens-toi que je porte dans mon sein les outrages de tant de peuples nombreux;
51 Joilla, Herra, vihollises pilkkaavat, joilla he pilkkaavat voideltus askelia.
souviens-toi des outrages de tes ennemis, Yahweh, de leurs outrages contre les pas de ton Oint.
52 Kiitetty olkoon Herra ijankaikkisesti, amen! ja amen!
Béni soit à jamais Yahweh! Amen! Amen!

< Psalmien 89 >