< Psalmien 89 >
1 Etanin sen Esrahilaisen opetus. Minä veisaan Herran armoja ijankaikkisesti, ja ilmoitan sinun totuuttas suullani suvusta sukuun,
“A psalm of Ethan, the Ezrahite.” I will sing of the mercies of the LORD for ever; With my mouth will I make known thy faithfulness to all generations!
2 Ja sanon: ijankaikkinen armo käy ylös: sinä pidät uskollisesti totuutes taivaissa.
For I know that thy mercy endureth for ever; Thou hast established thy truth like the heavens.
3 Minä olen liiton tehnyt valittuini kanssa: minä olen vannonut Davidille palvelialleni:
“I have made a covenant with my chosen; I have sworn to David, my servant:
4 Hamaan ijankaikkisuuteen vahvistan minä sinun siemenes, ja rakennan sinun istuimes suvusta sukuun, (Sela)
Thy family I will establish for ever, And build up thy throne to all generations.” (Pause)
5 Ja taivaat pitää ylistämän, Herra, sinun ihmeitäs, niin myös totuuttas pyhäin seurakunnassa.
The heavens shall praise thy wonders, O LORD! And the assembly of the holy ones thy truth!
6 Sillä kuka taidetaan pilvissä verrattaa Herraan? ja kuka on Herran kaltainen jumalain lasten seassa?
Who in the heavens can be compared to Jehovah? Who is like Jehovah among the sons of God?
7 Jumala on sangen väkevä pyhäinsä kokouksissa, ja ihmeellinen kaikkein seassa, jotka ovat hänen ympärillänsä.
A God greatly to be feared in the assembly of the holy ones, And to be had in reverence above all who are around him?
8 Herra Jumala Zebaot, kuka on niinkuin sinä, väkevä Jumala? ja sinun totuutes on sinun ympärilläs.
O Jehovah, God of hosts! Who is mighty like thee, O Jehovah? And thy faithfulness is round about thee.
9 Sinä vallitset pauhaavaisen meren: sinä hillitset paisuvaiset aallot.
Thou rulest the raging of the sea; When the waves thereof rise, thou stillest them!
10 Sinä lyöt Rahabin kuoliaaksi: sinä hajoitat vihollises urhoollisella käsivarrellas.
Thou didst break Rahab in pieces, as one that is slain; Thou didst scatter thine enemies with thy mighty arm.
11 Taivaat ovat sinun, maa myös on sinun: sinä olet perustanut maan piirin, ja mitä siinä on.
The heavens are thine; thine also is the earth; The world and all that is therein, thou didst found them.
12 Pohjan ja etelän olet sinä luonut: Tabor ja Hermon kiittävät sinun nimeäs.
The North and the South were created by thee; Tabor and Hermon rejoice in thy name.
13 Sinulla on voimallinen käsivarsi: väkevä on sinun kätes, ja korkia on oikia kätes.
Thine is a mighty arm; Strong is thy hand, and high thy right hand.
14 Vanhurskaus ja tuomio on istuimes vahvistus: armo ja totuus ovat sinun kasvois edessä.
Justice and equity are the foundation of thy throne; Mercy and truth go before thy face.
15 Autuas on se kansa, joka ihastua taitaa: Herra, heidän pitää vaeltaman sinun kasvois valkeudessa.
Happy the people that know the trumpet's sound! They walk, O LORD! in the light of thy countenance;
16 Heidän pitää iloitseman joka päivä sinun nimestäs, ja sinun vanhurskaudessas kunnialliset oleman.
In thy name they daily rejoice, And in thy righteousness they glory!
17 Sillä sinä olet heidän väkevyytensä kerskaus, ja sinun armos kautta nostat sinä ylös meidän sarvemme.
For thou art the glory of their strength; Yea, through thy favor our horn exalteth itself!
18 Sillä Herra on meidän kilpemme, ja pyhä Israelissa on meidän kuninkaamme.
For from Jehovah is our shield, And from the Holy One of Israel is our king.
19 Silloin sinä puhuit näyissä pyhilles ja sanoit: minä olen sankarin herättänyt auttamaan: minä olen korottanut valitun kansasta.
Once thou spakest in a vision to thy holy one, And saidst, —”I have laid help on one that is mighty; I have exalted one chosen from the people;
20 Minä olen löytänyt palveliani Davidin: minä olen hänen voidellut pyhällä öljylläni.
I have found David, my servant; With my holy oil have I anointed him.
21 Minun käteni tukee häntä, ja minun käsivarteni vahvistaa häntä.
With him shall my hand be established, And my arm shall strengthen him.
22 Ei pidä viholliset häntä voittaman, ja väärät ei pidä häntä sulloman.
The enemy shall not have power over him, Nor shall the unrighteous man oppress him.
23 Vaan minä lyön hänen vihollisensa hänen edestänsä; ja niitä, jotka häntä vihaavat, tahdon minä vaivata.
For I will beat down his foes before him, And overthrow them that hate him.
24 Mutta minun totuuteni ja armoni pitää hänen tykönänsä oleman, ja hänen sarvensa pitää minun nimeeni nostettaman ylös.
My faithfulness and mercy shall be with him, And through my name shall his horn be exalted.
25 Minä asetan hänen kätensä mereen, ja hänen oikian kätensä virtoihin.
I will extend his hand to the sea, And his right hand to the rivers.
26 Näin hänen pitää minun kutsuman: sinä olet minun Isäni, Jumalani ja turvani, joka minua auttaa.
He shall say to me, 'Thou art my father, My God, and the rock of my salvation!'
27 Ja minä asetan hänen esikoiseksi, kaikkein korkeimmaksi kuningasten seassa maan päällä.
I will also make him my first-born, Highest of the kings of the earth.
28 Minä pidän hänelle armoni tähteellä ijankaikkisesti, ja minun liittoni pitää hänelle vahva oleman.
My mercy I will continue to him for ever; My covenant with him shall be steadfast.
29 Minä annan hänelle ijankaikkisen siemenen, ja vahvistan hänen istuimensa niinkauvan kuin taivaat pysyvät.
I will make his family to endure for ever; And his throne shall be as lasting as the heavens.
30 Mutta jos hänen lapsensa minun lakini hylkäävät, ja ei vaella minun oikeudessani,
Should his children forsake my law, And walk not in my statutes,
31 Jos he minun säätyni turmelevat, ja ei minun käskyjäni pidä;
Should they break my commandments, And observe not my precepts,
32 Niin minä heidän syntinsä vitsalla rankaisen, ja heidän pahat tekonsa haavoilla.
I will punish their transgressions with a rod, And their iniquity with stripes.
33 Mutta armoani en minä hänestä käännä pois, enkä salli totuuteni vilpistellä.
But my kindness will I not withdraw from him, Nor suffer my faithfulness to fail.
34 En minä riko liittoani, ja mitä minun suustani käynyt on, en minä muuta.
I will not break my covenant, Nor alter what hath gone from my lips.
35 Minä olen vihdoin vannonut pyhyyteni kautta: en minä Davidille valehtele.
Once have I sworn in my holiness, That I will not be false unto David.
36 Hänen siemenensä on oleva ijankaikkisesti, ja hänen istuimensa minun edessäni niinkuin aurinko.
His family shall endure for ever, And his throne as the sun before me.
37 Ja niinkuin kuu, vahvistetaan se ijankaikkisesti, ja on vahvana niinkuin todistus pilvissä, (Sela)
It shall be established for ever like the moon; Like the faithful witness in the sky.”
38 Vaan nyt sinä syökset ja heität pois, ja vihastut voidellulles.
But now thou forsakest and abhorrest, And art angry with, thine anointed.
39 Sinä särjet palvelias liiton, ja tallaat hänen kruununsa maahan.
Thou hast made void the covenant with thy servant; Thou hast cast his crown to the ground.
40 Sinä rikot hänen muurinsa, ja annat hänen linnansa särjettää.
Thou hast broken down all his hedges; Thou hast brought his strongholds to ruin.
41 Häntä raatelevat kaikki ohitsekäyväiset: hän on tullut läsnäolevaisillensa nauruksi.
All who pass by plunder him; He is a reproach to his neighbors.
42 Sinä korotat hänen vihollistensa oikian käden, ja ilahutat kaikki hänen vainollisensa.
Thou hast lifted up the right hand of his enemies; Thou hast made all his adversaries to rejoice.
43 Hänen miekkansa voiman olet sinä myös ottanut pois, ja et salli hänen voittaa sodassa,
Yea, thou hast turned the edge of his sword, And made him unable to stand in battle.
44 Sinä hävitit hänen puhtautensa, ja annoit hänen istuimensa kaatua maahan.
Thou hast brought his glory to an end, And hast cast down his throne to the ground.
45 Sinä lyhennät hänen nuoruutensa ajat, ja peität hänen häpiällä, (Sela)
Thou hast shortened the days of his youth; Thou hast covered him with shame.
46 Herra, kuinka kauvan sinä sinus niin salaat? ja annat hirmuisuutes palaa niinkuin tulen?
How long, O LORD! wilt thou hide thyself for ever? How long shall thine anger burn like fire?
47 Muista, kuinka lyhyt minun elämäni on: miksis tahdoit kaikki ihmiset hukkaan luoda?
Remember how short is my life, To what frailty thou hast created all men!
48 Kuka elää, ja ei näe kuolemaa? kuka sielunsa tuonelan käsistä pelastaa? (Sela) (Sheol )
What man liveth, and seeth not death? Who can deliver himself from the underworld? (Sheol )
49 Herra, kussa ovat sinun entiset armos, jotkas Davidille vannonut olet totuudessas?
Where, Lord, is thy former loving-kindness Which thou didst swear to David in thy truth?
50 Muista, Herra, palveliais pilkkaa, jonka minä kannan helmassani, kaikista niin monista kansoista,
Remember, O Lord! the reproach of thy servants, How I bear in my bosom the taunts of all the many nations,
51 Joilla, Herra, vihollises pilkkaavat, joilla he pilkkaavat voideltus askelia.
With which thine enemies have reproached me, O LORD! With which they have reproached the footsteps of thine anointed!
52 Kiitetty olkoon Herra ijankaikkisesti, amen! ja amen!
[Praised be Jehovah for ever! Amen, yea, amen!]