Psalmien 89
1 Etanin sen Esrahilaisen opetus. Minä veisaan Herran armoja ijankaikkisesti, ja ilmoitan sinun totuuttas suullani suvusta sukuun,
(En Maskil af Ezraitten Etan.) Om HERRENs, Nåde vil jeg evigt synge, fra Slægt til Slægt med min Mund forkynde din Trofasthed.
2 Ja sanon: ijankaikkinen armo käy ylös: sinä pidät uskollisesti totuutes taivaissa.
Thi du har sagt: "En evig Bygning er Nåden!" I Himlen har du grundfæstet din Trofasthed.
3 Minä olen liiton tehnyt valittuini kanssa: minä olen vannonut Davidille palvelialleni:
Jeg sluttede en Pagt med min udvalgte, tilsvor David, min Tjener:
4 Hamaan ijankaikkisuuteen vahvistan minä sinun siemenes, ja rakennan sinun istuimes suvusta sukuun, (Sela)
"Jeg lader din Sæd bestå for evigt, jeg bygger din Trone fra Slægt til Slægt!" (Sela)
5 Ja taivaat pitää ylistämän, Herra, sinun ihmeitäs, niin myös totuuttas pyhäin seurakunnassa.
Og Himlen priser dit Under, HERRE, din Trofasthed i de Helliges Forsamling.
6 Sillä kuka taidetaan pilvissä verrattaa Herraan? ja kuka on Herran kaltainen jumalain lasten seassa?
Thi hvem i Sky er HERRENs Lige, hvo er som HERREN iblandt Guds Sønner?
7 Jumala on sangen väkevä pyhäinsä kokouksissa, ja ihmeellinen kaikkein seassa, jotka ovat hänen ympärillänsä.
En forfærdelig Gud i de Helliges Kreds, stor og frygtelig over alle omkring ham.
8 Herra Jumala Zebaot, kuka on niinkuin sinä, väkevä Jumala? ja sinun totuutes on sinun ympärilläs.
HERRE, Hærskarers Gud, hvo er som du? HERRE, din Nåde og Trofasthed omgiver dig.
9 Sinä vallitset pauhaavaisen meren: sinä hillitset paisuvaiset aallot.
Du mestrer Havets Overmod; når Bølgerne bruser, stiller du dem.
10 Sinä lyöt Rahabin kuoliaaksi: sinä hajoitat vihollises urhoollisella käsivarrellas.
Du knuste Rahab som en fældet Kriger, splitted dine Fjender med vældig Arm.
11 Taivaat ovat sinun, maa myös on sinun: sinä olet perustanut maan piirin, ja mitä siinä on.
Din er Himlen, og din er Jorden, du grundede Jorderig med dets Fylde.
12 Pohjan ja etelän olet sinä luonut: Tabor ja Hermon kiittävät sinun nimeäs.
Norden og Sønden skabte du, Tabor og Hermon jubler over dit Navn.
13 Sinulla on voimallinen käsivarsi: väkevä on sinun kätes, ja korkia on oikia kätes.
Du har en Arm med Vælde, din Hånd er stærk, din højre løftet.
14 Vanhurskaus ja tuomio on istuimes vahvistus: armo ja totuus ovat sinun kasvois edessä.
Retfærd og Ret er din Trones Grundvold, Nåde og Sandhed står for dit Åsyn.
15 Autuas on se kansa, joka ihastua taitaa: Herra, heidän pitää vaeltaman sinun kasvois valkeudessa.
Saligt det Folk, der kender til Frydesang, vandrer, HERRE, i dit Åsyns Lys!
16 Heidän pitää iloitseman joka päivä sinun nimestäs, ja sinun vanhurskaudessas kunnialliset oleman.
De lovsynger Dagen igennem dit Navn, ophøjes ved din Retfærdighed.
17 Sillä sinä olet heidän väkevyytensä kerskaus, ja sinun armos kautta nostat sinä ylös meidän sarvemme.
Thi du er vor Styrkes Stolthed, du løfter vort Horn ved din Yndest;
18 Sillä Herra on meidän kilpemme, ja pyhä Israelissa on meidän kuninkaamme.
thi vort Skjold er hos HERREN, vor Konge er Israels Hellige!
19 Silloin sinä puhuit näyissä pyhilles ja sanoit: minä olen sankarin herättänyt auttamaan: minä olen korottanut valitun kansasta.
Du taled engang i et Syn til dine fromme: "Krone satte jeg på en Helt, ophøjed en Yngling af Folket;
20 Minä olen löytänyt palveliani Davidin: minä olen hänen voidellut pyhällä öljylläni.
jeg har fundet David, min Tjener, salvet ham med min hellige Olie;
21 Minun käteni tukee häntä, ja minun käsivarteni vahvistaa häntä.
thi min Hånd skal holde ham fast, og min Arm skal give ham Styrke.
22 Ei pidä viholliset häntä voittaman, ja väärät ei pidä häntä sulloman.
Ingen Fjende skal overvælde ham, ingen Nidding trykke ham ned;
23 Vaan minä lyön hänen vihollisensa hänen edestänsä; ja niitä, jotka häntä vihaavat, tahdon minä vaivata.
jeg knuser hans Fjender foran ham og nedstøder dem, der bader ham;
24 Mutta minun totuuteni ja armoni pitää hänen tykönänsä oleman, ja hänen sarvensa pitää minun nimeeni nostettaman ylös.
med ham skal min Trofasthed og Miskundhed være, hans Horn skal løfte sig ved mit Navn;
25 Minä asetan hänen kätensä mereen, ja hänen oikian kätensä virtoihin.
jeg lægger Havet under hans Hånd og Strømmene under hans højre;
26 Näin hänen pitää minun kutsuman: sinä olet minun Isäni, Jumalani ja turvani, joka minua auttaa.
mig skal han kalde: min Fader, min Gud og min Frelses Klippe.
27 Ja minä asetan hänen esikoiseksi, kaikkein korkeimmaksi kuningasten seassa maan päällä.
Jeg gør ham til førstefødt, den største blandt Jordens Konger;
28 Minä pidän hänelle armoni tähteellä ijankaikkisesti, ja minun liittoni pitää hänelle vahva oleman.
jeg bevarer for evigt min Miskundhed mod ham, min Pagt skal holdes ham troligt;
29 Minä annan hänelle ijankaikkisen siemenen, ja vahvistan hänen istuimensa niinkauvan kuin taivaat pysyvät.
jeg lader hans Æt bestå for evigt, hans Trone, så længe Himlen er til.
30 Mutta jos hänen lapsensa minun lakini hylkäävät, ja ei vaella minun oikeudessani,
Hvis hans Sønner svigter min Lov og ikke følger mine Lovbud,
31 Jos he minun säätyni turmelevat, ja ei minun käskyjäni pidä;
hvis de bryder min Vedtægt og ikke holder mit Bud,
32 Niin minä heidän syntinsä vitsalla rankaisen, ja heidän pahat tekonsa haavoilla.
da hjemsøger jeg deres Synd med Ris, deres Brøde med hårde Slag;
33 Mutta armoani en minä hänestä käännä pois, enkä salli totuuteni vilpistellä.
men min Nåde tager jeg ikke fra ham, min Trofasthed svigter jeg ikke;
34 En minä riko liittoani, ja mitä minun suustani käynyt on, en minä muuta.
jeg bryder ikke min Pagt og ændrer ej mine Læbers Udsagn.
35 Minä olen vihdoin vannonut pyhyyteni kautta: en minä Davidille valehtele.
Ved min Hellighed svor jeg een Gang for alle - David sviger jeg ikke:
36 Hänen siemenensä on oleva ijankaikkisesti, ja hänen istuimensa minun edessäni niinkuin aurinko.
Hans Æt skal blive for evigt, hans Trone for mig som Solen,
37 Ja niinkuin kuu, vahvistetaan se ijankaikkisesti, ja on vahvana niinkuin todistus pilvissä, (Sela)
stå fast som Månen for evigt, og Vidnet på Himlen er sanddru, (Sela)
38 Vaan nyt sinä syökset ja heität pois, ja vihastut voidellulles.
Men du har forstødt og forkastet din Salvede og handlet i Vrede imod ham;
39 Sinä särjet palvelias liiton, ja tallaat hänen kruununsa maahan.
Pagten med din Tjener har du brudt, vanæret hans Krone og trådt den i Støvet;
40 Sinä rikot hänen muurinsa, ja annat hänen linnansa särjettää.
du har nedbrudt alle hans Mure, i Grus har du lagt hans Fæstninger;
41 Häntä raatelevat kaikki ohitsekäyväiset: hän on tullut läsnäolevaisillensa nauruksi.
alle vejfarende plyndrer ham, sine Naboer blev han til Spot.
42 Sinä korotat hänen vihollistensa oikian käden, ja ilahutat kaikki hänen vainollisensa.
Du har løftet hans Uvenners højre og glædet alle hans Fjender;
43 Hänen miekkansa voiman olet sinä myös ottanut pois, ja et salli hänen voittaa sodassa,
hans Sværd lod du vige for Fjenden, du holdt ham ej oppe i Kampen;
44 Sinä hävitit hänen puhtautensa, ja annoit hänen istuimensa kaatua maahan.
du vristed ham Staven af Hænde og styrted hans Trone til Jorden,
45 Sinä lyhennät hänen nuoruutensa ajat, ja peität hänen häpiällä, (Sela)
afkorted hans Ungdoms Dage og hylled ham ind i Skam. (Sela)
46 Herra, kuinka kauvan sinä sinus niin salaat? ja annat hirmuisuutes palaa niinkuin tulen?
Hvor længe vil du skjule dig, HERRE, for evigt, hvor længe skal din Vrede lue som Ild?
47 Muista, kuinka lyhyt minun elämäni on: miksis tahdoit kaikki ihmiset hukkaan luoda?
Herre, kom i Hu, hvad Livet er, til hvilken Tomhed du skabte hvert Menneskebarn!
Hvo bliver i Live og skuer ej Død, hvo frelser sin sjæl fra Dødsrigets Hånd? (Sela) (Sheol h7585)
49 Herra, kussa ovat sinun entiset armos, jotkas Davidille vannonut olet totuudessas?
Hvor er din fordums Nåde, Herre, som du i Trofasthed tilsvor David?
50 Muista, Herra, palveliais pilkkaa, jonka minä kannan helmassani, kaikista niin monista kansoista,
Kom, Herre, din Tjeners Skændsel i Hu, at jeg bærer Folkenes Spot i min Favn,
51 Joilla, Herra, vihollises pilkkaavat, joilla he pilkkaavat voideltus askelia.
hvorledes dine Fjender håner, HERRE, hvorledes de håner din Salvedes Fodspor.
52 Kiitetty olkoon Herra ijankaikkisesti, amen! ja amen!
Lovet være HERREN i Evighed, Amen, Amen!
