< Psalmien 88 >
1 Psalmi, Koran lasten veisu, edelläveisaajalle, raadollisten heikkoudesta, Hemanin Esrahilaisen oppi. Herra, minun autuuteni Jumala, minä huudan päivällä ja yöllä sinun edessäs,
Wuta na buku ya mokambi ya bayembi. Nzembo ya bana ya Kore. Ezali ya koyemba na flite. Nzembo ya Emani, moto ya Ezera. Yawe, ozali Nzambe; Yo nde obikisaka ngai! Butu mpe moyi, nagangaka epai na Yo!
2 Anna minun rukoukseni etees tulla: kallista korvas huutoni puoleen.
Tika ete losambo na ngai ekoma epai na Yo; Yoka koganga na ngai!
3 Sillä minun sieluni on surkeutta täynnä, ja minun elämäni on juuri liki helvettiä. (Sheol )
Pamba te bomoi na ngai etondi na pasi mpe nakomi pene ya kokufa. (Sheol )
4 Minä olen arvattu niiden kaltaiseksi, jotka hautaan menevät: minä olen niinkuin se mies, jolla ei yhtään apua ole.
Batie ngai na molongo ya bato oyo bazali kokende na kunda; nakeseni ata moke te na moto oyo azali lisusu na makasi te.
5 Minä makaan hyljättynä kuolleiden seassa, niinkuin haavoitetut, jotka haudassa makaavat, joita et sinä enää muista, ja jotka kädestäs eroitetut ovat.
Nakomi moko kati na bakufi, lokola bato oyo basila kokufa na bitumba mpe bazali sik’oyo kati na kunda, lokola bato oyo okanisaka lisusu te, pamba te obatelaka bango lisusu te.
6 Sinä olet painanut minun alimmaiseen kaivoon, pimeyteen ja syvyyteen.
Obwaki ngai na libulu ya mozindo makasi, kati na mozindo ya molili.
7 Sinun hirmuisuutes ahdistaa minua, ja pakottaa minua sinun aalloillas, (Sela)
Kanda na Yo ya makasi ekweyeli ngai, bambonge na yango nyonso ezali konyokola ngai.
8 Sinä eroitat kauvas ystäväni minusta: sinä olet minun tehnyt heille kauhistukseksi: minä makaan vangittuna, etten minä voi päästä ulos.
Okaboli ngai na balingami na ngai ya motema, okomisi ngai eloko ya nkele na miso na bango; nakomi lokola mokangami kati na boloko, nakoki kobima te!
9 Minun kasvoni ovat surkiat raadollisuuden tähden: Herra, minä avukseni huudan sinua joka päivä: minä hajoitan käteni sinun puolees.
Miso na ngai ezali komona lisusu te mpo na pasi; nzokande nabelelaka Yo, Yawe, mikolo nyonso, natombolaka maboko na ngai epai na Yo!
10 Teetkös siis ihmeitä kuolleiden seassa? eli nousevatko kuolleet sinua kiittämään? (Sela)
Boni, okosala bikamwa mpo na bakufi? Boni, bakufi bakoki kotelema mpo na kosanzola Yo?
11 Luetellaanko haudoissa sinun hyvyyttäs? ja totuuttas kadotuksessa?
Boni, bolingo na Yo etatolamaka kati na kunda, mpe bosembo na Yo, kati na mboka ya bakufi?
12 Tunnetaanko sinun ihmees pimiässä? eli vanhurskautes siinä maassa, jossa kaikki unohdetaan?
Boni, bikamwa na Yo eyebani kati na molili, mpe bosembo na Yo, kati na mokili ya bato oyo babosana?
13 Mutta minä huudan sinua, Herra, ja minun rukoukseni tulee varhain sinun etees.
Kasi ngai, nazali kobelela nde Yo, Yawe; nabondelaka Yo tongo nyonso.
14 Miksis, Herra, heität pois sieluni, ja peität kasvos minulta?
Yawe, mpo na nini kobwaka ngai mpe kobombela ngai elongi na Yo?
15 Minä olen raadollinen ja väetöin, että minä niin hylätty olen: minä kärsin sinun hirmuisuuttas, että minä lähes epäilen.
Wuta bolenge na ngai, nazali mobola mpe moto na pasi; mpe okweyiselaka ngai makambo na Yo ya somo! Solo, elikya esili ngai!
16 Sinun vihas tulee minun päälleni: sinun pelkos likistää minua.
Kanda makasi na Yo ebetaka ngai, minyoko oyo ewutaka epai na Yo ekomisaka ngai moto pamba.
17 Ne saartavat minua joka päivä niinkuin vesi, ja ynnä minua piirittävät.
Ezingelaka ngai mikolo nyonso, lokola mayi, na bangambo nyonso.
18 Sinä teet, että minun ystäväni ja lähimmäiseni erkanevat kauvas minusta, ja minun tuttavilleni olen minä pimeydessä.
Okaboli ngai na baninga mpe balingami na ngai, natikali na moninga kaka moko ya motema: molili!