< Psalmien 88 >

1 Psalmi, Koran lasten veisu, edelläveisaajalle, raadollisten heikkoudesta, Hemanin Esrahilaisen oppi. Herra, minun autuuteni Jumala, minä huudan päivällä ja yöllä sinun edessäs,
A Song. A Psalm. Of the sons of Korah. To the chief music-maker; put to Mahalath Leannoth. Maschil. Of Heman the Ezrahite. O Lord, God of my salvation, I have been crying to you for help by day and by night:
2 Anna minun rukoukseni etees tulla: kallista korvas huutoni puoleen.
Let my prayer come before you; give ear to my cry:
3 Sillä minun sieluni on surkeutta täynnä, ja minun elämäni on juuri liki helvettiä. (Sheol h7585)
For my soul is full of evils, and my life has come near to the underworld. (Sheol h7585)
4 Minä olen arvattu niiden kaltaiseksi, jotka hautaan menevät: minä olen niinkuin se mies, jolla ei yhtään apua ole.
I am numbered among those who go down into the earth; I have become like a man for whom there is no help:
5 Minä makaan hyljättynä kuolleiden seassa, niinkuin haavoitetut, jotka haudassa makaavat, joita et sinä enää muista, ja jotka kädestäs eroitetut ovat.
My soul is among the dead, like those in the underworld, to whom you give no more thought; for they are cut off from your care.
6 Sinä olet painanut minun alimmaiseen kaivoon, pimeyteen ja syvyyteen.
You have put me in the lowest deep, even in dark places.
7 Sinun hirmuisuutes ahdistaa minua, ja pakottaa minua sinun aalloillas, (Sela)
The weight of your wrath is crushing me, all your waves have overcome me. (Selah)
8 Sinä eroitat kauvas ystäväni minusta: sinä olet minun tehnyt heille kauhistukseksi: minä makaan vangittuna, etten minä voi päästä ulos.
You have sent my friends far away from me; you have made me a disgusting thing in their eyes: I am shut up, and not able to come out.
9 Minun kasvoni ovat surkiat raadollisuuden tähden: Herra, minä avukseni huudan sinua joka päivä: minä hajoitan käteni sinun puolees.
My eyes are wasting away because of my trouble: Lord, my cry has gone up to you every day, my hands are stretched out to you.
10 Teetkös siis ihmeitä kuolleiden seassa? eli nousevatko kuolleet sinua kiittämään? (Sela)
Will you do works of wonder for the dead? will the shades come back to give you praise? (Selah)
11 Luetellaanko haudoissa sinun hyvyyttäs? ja totuuttas kadotuksessa?
Will the story of your mercy be given in the house of the dead? will news of your faith come to the place of destruction?
12 Tunnetaanko sinun ihmees pimiässä? eli vanhurskautes siinä maassa, jossa kaikki unohdetaan?
May there be knowledge of your wonders in the dark? or of your righteousness where memory is dead?
13 Mutta minä huudan sinua, Herra, ja minun rukoukseni tulee varhain sinun etees.
But to you did I send up my cry, O Lord; in the morning my prayer came before you.
14 Miksis, Herra, heität pois sieluni, ja peität kasvos minulta?
Lord, why have you sent away my soul? why is your face covered from me?
15 Minä olen raadollinen ja väetöin, että minä niin hylätty olen: minä kärsin sinun hirmuisuuttas, että minä lähes epäilen.
I have been troubled and in fear of death from the time when I was young; your wrath is hard on me, and I have no strength.
16 Sinun vihas tulee minun päälleni: sinun pelkos likistää minua.
The heat of your wrath has gone over me; I am broken by your cruel punishments.
17 Ne saartavat minua joka päivä niinkuin vesi, ja ynnä minua piirittävät.
They are round me all the day like water; they have made a circle about me.
18 Sinä teet, että minun ystäväni ja lähimmäiseni erkanevat kauvas minusta, ja minun tuttavilleni olen minä pimeydessä.
You have sent my friends and lovers far from me; I am gone from the memory of those who are dear to me.

< Psalmien 88 >