Psalmien 88
1 Psalmi, Koran lasten veisu, edelläveisaajalle, raadollisten heikkoudesta, Hemanin Esrahilaisen oppi. Herra, minun autuuteni Jumala, minä huudan päivällä ja yöllä sinun edessäs,
Wer. Zaburi mar yawuot Kora. Kuom jatend wer. Kaluwore gi mahalath leanoth. Maskil mar Heman ja-Ezra. Yaye Jehova Nyasaye, in e Nyasacha ma resa, aywagora e nyimi odiechiengʼ gotieno.
2 Anna minun rukoukseni etees tulla: kallista korvas huutoni puoleen.
Mad lamona chop e nyimi; yie ilok iti ne kwayona.
Nimar chandruok opongʼo chunya kendo ngimana sudo machiegni gi liel. (Sheol h7585)
4 Minä olen arvattu niiden kaltaiseksi, jotka hautaan menevät: minä olen niinkuin se mies, jolla ei yhtään apua ole.
Ikwana kaachiel gi joma ridore piny ei bur matut; achalo ngʼama onge teko.
5 Minä makaan hyljättynä kuolleiden seassa, niinkuin haavoitetut, jotka haudassa makaavat, joita et sinä enää muista, ja jotka kädestäs eroitetut ovat.
Ojwangʼa kaachiel gi joma otho, mana kaka joma onegi monindo e bur, makoro ok ipar kuomgi kendo, joma ongʼad kargi oko e ritni.
6 Sinä olet painanut minun alimmaiseen kaivoon, pimeyteen ja syvyyteen.
Iseketa ei bur matut mogik, ei piny mogik, kama olil ti.
7 Sinun hirmuisuutes ahdistaa minua, ja pakottaa minua sinun aalloillas, (Sela)
Mirimbi mager ogore kuoma mapek; isetamo wangʼa gi apaka magi duto. (Sela)
8 Sinä eroitat kauvas ystäväni minusta: sinä olet minun tehnyt heille kauhistukseksi: minä makaan vangittuna, etten minä voi päästä ulos.
Isemiyo osiepena mane ni machiegni koda mogik oringa, kendo isemiyo koro achalonegi mana koko. Odinna ma ok anyal tony;
9 Minun kasvoni ovat surkiat raadollisuuden tähden: Herra, minä avukseni huudan sinua joka päivä: minä hajoitan käteni sinun puolees.
wengena ok nen maber nikech kuyo ma an-go. Aluongi odiechiengʼ kodiechiengʼ, yaye Jehova Nyasaye; achikoni lwetena.
10 Teetkös siis ihmeitä kuolleiden seassa? eli nousevatko kuolleet sinua kiittämään? (Sela)
Bende itimo honni magi ne joma otho? Joma otho bende nyalo chier kendo mi paki? (Sela)
11 Luetellaanko haudoissa sinun hyvyyttäs? ja totuuttas kadotuksessa?
Herani bende inyiso joma ni ei liel; adier, koso adierani bende yudore e kethruok piny?
12 Tunnetaanko sinun ihmees pimiässä? eli vanhurskautes siinä maassa, jossa kaikki unohdetaan?
Timbeni miwuoro bende ongʼere kama otimo mudhono, kata timbeni makare e piny ma ilalieno?
13 Mutta minä huudan sinua, Herra, ja minun rukoukseni tulee varhain sinun etees.
Anto aywakni mondo ikonya, yaye Jehova Nyasaye; lamona chopo e nyimi gokinyi.
14 Miksis, Herra, heität pois sieluni, ja peität kasvos minulta?
Yaye Jehova Nyasaye, angʼo momiyo idaga kendo ipandona wangʼi?
15 Minä olen raadollinen ja väetöin, että minä niin hylätty olen: minä kärsin sinun hirmuisuuttas, että minä lähes epäilen.
Aseneno chandruok chakre tin-na mi adwa tho; asewinjo malit nikech thagruok misekelona, kendo chunya oseol.
16 Sinun vihas tulee minun päälleni: sinun pelkos likistää minua.
Mirimbi mager oseywaya; thagruok mimiya osetieka.
17 Ne saartavat minua joka päivä niinkuin vesi, ja ynnä minua piirittävät.
Gilwora ka ataro odiechiengʼ duto; gisedinona chuth koni gi koni.
18 Sinä teet, että minun ystäväni ja lähimmäiseni erkanevat kauvas minusta, ja minun tuttavilleni olen minä pimeydessä.
Isemaya osiepena gi joherana; mudho mandiwa ema koro odongʼ machiegni koda kaka osiepna.
