Psalmien 85
1 Koran lasten Psalmi, edelläveisaajalle. Herra, sinä kuin (muinen) olit armollinen sinun maakunnalles, ja Jakobin vangit lunastit,
En Psalm Korah barnas, till att föresjunga. Herre, du som fordom vast dino lande nådelig, och förlossade de fångar af Jacob;
2 Sinä anteeksi annoit kansas pahat teot, ja kaikki heidän syntinsä peitit, (Sela)
Du som tillförene dino folke missgerning förlåtit hafver, och alla deras synder öfvertäckt; (Sela)
3 Sinä lepytit kaiken vihas, ja käänsit sinuas vihas julmuudesta.
Du som tillförene alla dina vrede borttagit hafver, och vändt dig ifrå dine vredes grymhet;
4 Käännä meitä, meidän autuutemme Jumala, ja pane pois vihas meistä.
Tröst oss, Gud vår Frälsare, och låt af dine ogunst till oss.
5 Tahdotkos siis ijankaikkisesti olla vihainen meidän päällemme? eli vihas pitää sukukunnasta sukukuntaan?
Vill du då till evig tid uppå oss vred vara; och låt dina vrede gå evinnerliga?
6 Etkös käänny, ja meitä virvoita, että kansas sinussa iloitsis?
Vill du då icke åter vederqvicka oss; att ditt folk må glädja sig öfver dig?
7 Herra, osoita meille armos, ja sinun autuutes anna meille.
Herre, bete oss dina nåde, och hjelp oss.
8 Jospa minä kuulisin, mitä Herra Jumala puhuu, että hän rauhan lupasi kansallensa ja pyhillensä, ettei he hulluuteen joutuisi.
Ack! att jag höra måtte, det Herren Gud talar, att han sino folke och sinom heligom frid tillsade; på det de icke skola på någon galenskap komma.
9 Kuitenkin on hänen apunsa niiden tykönä, jotka häntä pelkäävät, että meidän maallamme kunnia asuis;
Dock är ju hans hjelp när dem som frukta honom, att i vårt land skall ära bo;
10 Että laupius ja totuus keskenänsä kohtaisivat: vanhurskaus ja rauha toinen toisellensa suuta antaisivat;
Att godhet och trohet mötas tillsamman, rättfärdighet och frid kyssas;
11 Että totuus maasta vesois, ja vanhurskaus taivaasta katsois;
Att trohet må växa på jordene, och rättfärdighet skåda neder af himmelen;
12 Että myös meille Herra hyvin tekis, ja meidän maamme hedemänsä antais;
Att ock Herren oss godt gör; på det vårt land må sina frukt gifva;
13 Että vanhurskaus sittenkin hänen edessänsä pysyis ja menestyis.
Att rättfärdighet må ändå för honom blifva, och sin rätta gång hafva.
