Psalmien 83
1 Asaphin Psalmi ja veisu. Jumala, älä niin ratki vaikene, ja älä niin ääneti ole: Jumala, älä sitä niin kärsi.
Pesem in psalm Asafu. O Bog, ne molči, ne delaj se gluhega, in ne mirúj, o Bog mogočni!
2 Sillä katso, Sinun vihollises kiukuitsevat, ja jotka sinua vihaavat, ylentävät päänsä.
Ker glej, neprijatelji tvoji ropotajo, in sovražniki tvoji dvigujejo glavo.
3 He pitävät kavaloita juonia sinun kansaas vastaan, ja pitävät neuvoa sinun salatuitas vastaan,
Zoper ljudstvo tvoje prekanjeno delajo naklep; in posvetujejo se zoper skrite tvoje.
4 Sanoen: tulkaat, hävittäkäämme heitä, niin ettei he ensinkään kansa olisikaan, ettei Israelin nimeä silleen muisteltaisi.
Rekoč: Dejte, potrebimo jih, da ne bodejo narod, da se ne bode več imenovalo ime Izraelovo.
5 Sillä he ovat sydämessänsä panneet neuvonsa yhteen, ja tehneet liiton sinua vastaan:
Ker naklep so storili z enakimi srci; zoper tebe so sklenili zavezo.
6 Edomilaiset ja Ismaelilaiset majat, Moabilaiset ja Hagarilaiset,
Šatori Idumejcev in Izmaeličanov, Moabljani in Agarenci;
7 Gebalilaiset, Ammonilaiset ja Amalekilaiset, Philistealaiset ja Tyron asuvaiset.
Gebaljani in Amonjani in Amalečani; Palestinjani s Tira prebivalci.
8 Assur on myös itsensä heihin liittänyt, auttamaan Lotin lapsia, (Sela)
Tudi Asirijan se jim je pridružil; roka so sinovom Lotovim.
9 Tee niille niinkuin Midianilaisille, niinkuin Siseralle, niinkuin Jabinille Kisonin ojan tykönä;
Stóri jim kakor Madijanom, kakor Sisaru, kakor Jabinu ob potoku Kisonu,
10 Jotka mestattiin Endorin tykönä, ja tulivat loaksi maan päälle.
Ki so bili pokončani pri Endoru; postali so zemlje gnoj.
11 Tee heidän pääruhtinaansa niinkuin Orebin ja Seebin, ja kaikki heidän ylimmäisensä niinkuin Seban ja Salmunnan,
Naredi njih plemenitnike same kakor Oreba, in kakor Zeba; kakor Zebaha in Salmuna vse njih poglavarje,
12 Jotka sanovat: me omistamme meillemme Jumalan huoneet.
Kateri pravijo: Pridobimo prebivališča Božja.
13 Jumala, tee heitä niinkuin rattaan, niinkuin korren tuulen edessä.
Bog moj, naredi jih kakor kolo, kakor pleve pred vetrom.
14 Niinkuin kulo metsän polttaa, ja niinkuin liekki mäet sytyttää;
Kakor ogenj požiga gozd, in kakor plamen vnema gore,
15 Vainoo juuri niin heitä sinun rajuilmallas, ja hämmästytä heitä tuulispäälläs.
Tako jih pódi z viharjem svojim; in z vrtincem svojim jih preplaši.
16 Täytä heidän kasvonsa häpiällä, että he sinun nimeäs, Herra, etsisivät.
Sè sramoto napolni njih obličje; da se bode iskalo ime tvoje, o Gospod.
17 Hävetköön he ja hämmästyköön ijankaikkisesti, ja häpiään tulkoon ja hukkukoon.
Rudečica naj jih oblije, in zbegajo naj se večno; sramujejo se naj in poginejo;
18 Niin he saavat tuta, että sinä, jonka ainoan nimi on Herra, olet ylimmäinen kaikessa maailmassa.
Da se spozná, da si ti, kateremu edinemu je ime Gospod, vzvišen nad vesoljno zemljo.
