Psalmien 83
1 Asaphin Psalmi ja veisu. Jumala, älä niin ratki vaikene, ja älä niin ääneti ole: Jumala, älä sitä niin kärsi.
Ein Lied. Ein Psalm Asafs.
2 Sillä katso, Sinun vihollises kiukuitsevat, ja jotka sinua vihaavat, ylentävät päänsä.
Elohim, schaue nicht ruhig zu, / Schweige doch nicht und raste nicht, Gott!
3 He pitävät kavaloita juonia sinun kansaas vastaan, ja pitävät neuvoa sinun salatuitas vastaan,
Denn sieh, deine Feinde toben, / Und deine Hasser erheben das Haupt.
4 Sanoen: tulkaat, hävittäkäämme heitä, niin ettei he ensinkään kansa olisikaan, ettei Israelin nimeä silleen muisteltaisi.
Wider dein Volk ersinnen sie listigen Anschlag, / Beraten sich gegen die, die du bewahrst.
5 Sillä he ovat sydämessänsä panneet neuvonsa yhteen, ja tehneet liiton sinua vastaan:
"Auf", sagen sie, "laßt uns als Volk sie vernichten, / Daß Israels Name für immer verschwinde!"
6 Edomilaiset ja Ismaelilaiset majat, Moabilaiset ja Hagarilaiset,
Denn einmütig haben sie sich beraten, / Wider dich einen Bund geschlossen:
7 Gebalilaiset, Ammonilaiset ja Amalekilaiset, Philistealaiset ja Tyron asuvaiset.
Edoms Zelte, die Ismaeliter, / Moab und die Hagriter,
8 Assur on myös itsensä heihin liittänyt, auttamaan Lotin lapsia, (Sela)
Gebâl und Ammon und Amalek, / Die Philister samt denen zu Tyrus.
9 Tee niille niinkuin Midianilaisille, niinkuin Siseralle, niinkuin Jabinille Kisonin ojan tykönä;
Auch Assur hat sich zu ihnen gesellt, / Es leiht seinen Arm den Söhnen Lots. (Sela)
10 Jotka mestattiin Endorin tykönä, ja tulivat loaksi maan päälle.
Tu ihnen so wie Midian, / Wie Sisera, wie Jabin am Bache Kison!
11 Tee heidän pääruhtinaansa niinkuin Orebin ja Seebin, ja kaikki heidän ylimmäisensä niinkuin Seban ja Salmunnan,
Sie wurden bei Endor vertilgt, / Wurden Dünger auf Ackerland.
12 Jotka sanovat: me omistamme meillemme Jumalan huoneet.
Ihre Edlen mache wie Oreb und Seeb, / wie Sébach und Zalmúnna all ihre Fürsten,
13 Jumala, tee heitä niinkuin rattaan, niinkuin korren tuulen edessä.
Weil sie gesprochen: "Wir wollen für uns / Einnehmen die Auen Gottes."
14 Niinkuin kulo metsän polttaa, ja niinkuin liekki mäet sytyttää;
Mein Gott, mache sie wie Laub, / Wie Stoppeln, die der Wind wegtreibt,
15 Vainoo juuri niin heitä sinun rajuilmallas, ja hämmästytä heitä tuulispäälläs.
Wie Feuer, das einen Wald verbrennt, / Wie die Flamme, die Berge entzündet!
16 Täytä heidän kasvonsa häpiällä, että he sinun nimeäs, Herra, etsisivät.
Verfolge sie so mit deinem Sturm, / Und mit deiner Windsbraut schrecke sie!
17 Hävetköön he ja hämmästyköön ijankaikkisesti, ja häpiään tulkoon ja hukkukoon.
Mach ihr Antlitz voll Schmach, / Damit sie nach deinem Namen fragen, o Jahwe!
18 Niin he saavat tuta, että sinä, jonka ainoan nimi on Herra, olet ylimmäinen kaikessa maailmassa.
Sie sollen zuschanden werden, erschrecken für immer, / Erröten vor Scham und vergehen! Dann laß sie erkennen, daß du, des Name Jahwe heißt, / Allein der Höchste bist auf der ganzen Erde.
