Psalmien 80
1 Asaphin Psalmi, kultasesta kukkaisesta, edelläveisaajalle. Kuules, Israelin paimen, joka saatat Josephin niinkuin lampaat: ilmoita sinus, joka istut Kerubimin päällä.
En Psalm Assaphs, om gyldene rosena, till att föresjunga. Hör, Israels Herde, du som leder Joseph såsom får; bete dig, du som sitter på Cherubim.
2 Herätä voimas, sinä joka Ephraimin, Benjaminin ja Manassen edessä olet, ja tule meidän avuksemme.
Uppväck dina magt, du som för Ephraim, BenJamin och Manasse äst, och kom oss till hjelp.
3 Jumala, käännä meitä, ja anna kasvos paistaa, niin me tulemme autetuksi.
Gud, tröst oss, och låt ditt ansigte lysa, så varde vi hulpne.
4 Herra Jumala Zebaot, kuinka kauvan sinä vihastut kansas rukouksiin?
Herre Gud Zebaoth, huru länge vill du vred vara öfver dins folks bön?
5 Sinä ruokit heitä kyyneleiden leivällä, ja juotat heitä suurella mitalla, täynnä kyyneleitä,
Du spisar dem med tårars bröd, och skänker dem ett stort mått, fullt med tårar.
6 Sinä olet meidät pannut riidaksi läsnäasuvaisillemme; ja meidän vihollisemme pilkkaavat meitä.
Du lätst alla våra grannar banna oss, och våra fiendar bespotta oss.
7 Jumala Zebaot, käännä meitä, ja anna kasvos paistaa, niin me autetuksi tulemme.
Gud Zebaoth, tröst oss; låt ditt ansigte lysa, så varde vi hulpne.
8 Sinä toit viinapuun Egyptistä, olet pakanat karkoittanut ulos, ja sen istuttanut.
Du hafver hemtat ditt vinträ utur Egypten, och hafver fördrifvit Hedningarna, och planterat det.
9 Sinä perkasit tien hänen eteensä, ja annoit hänen hyvästi juurtua, niin että se täytti maan.
Du hafver röjt vägen för thy, och låtit det väl rota sig, så att det hafver uppfyllt landet.
10 Vuoret ovat sen varjolla peitetyt, ja hänen oksillansa Jumalan sedripuut.
Bergen äro med dess skugga öfvertäckte, och med dess qvistar Guds cedreträ.
11 Sinä levitit hänen oksansa hamaan mereen asti, ja hänen haaransa hamaan virran tykö.
Du hafver utsträckt dess qvistar intill hafvet, och dess telningar allt intill älfvena.
12 Miksis siis särjit hänen aitansa, että sitä kaikki ohitsekäyvät repivät.
Hvi hafver du så sönderbrutit dess gård, att deraf rifver allt det som der framom går?
13 Metsäsika on sen kaivanut ylös, ja metsän pedot sen syövät.
De vildsvin hafva uppgräfvit det, och de vilddjur hafva afbitit det.
14 Jumala Zebaot, käännä siis sinuas, katso alas taivaasta ja näe, ja etsi sitä viinapuuta,
Gud Zebaoth, vänd dig dock; skåda neder af himmelen, och se härtill, och besök detta vinträt;
15 Ja pidä se kiintiänä, jonka sinun oikia kätes on istuttanut, (ihmisen) pojan tähden, jonka sinulles lujasti valinnut olet.
Och håll det vid magt, som din högra hand planterat hafver, och det du dig stadeliga utvalt hafver.
16 Se on poltettu tulella ja revitty: sinun uhkauksestas he ovat hukkuneet.
Se dertill, och straffat; att på det brännande och rifvande må en ände varda.
17 Sinun kätes varjelkoon oikian kätes kansan, ja ihmisen pojan, jonka sinulles lujasti valinnut olet.
Din hand beskydde dins högra hands folk, och de menniskor, som du dig stadeliga utvalt hafver;
18 Niin emme sinusta luovu: suo meidän elää, niin me sinun nimeäs avuksi huudamme.
Så vilje vi intet ifrå dig vika. Låt oss lefva, så vilje vi åkalla ditt Namn.
19 Herra Jumala Zebaot, käännä meitä: anna kasvos paistaa, niin me autetuksi tulemme.
Herre Gud Zebaoth, tröst oss. Låt ditt ansigte lysa, så varde vi hulpne.
