Psalmien 80
1 Asaphin Psalmi, kultasesta kukkaisesta, edelläveisaajalle. Kuules, Israelin paimen, joka saatat Josephin niinkuin lampaat: ilmoita sinus, joka istut Kerubimin päällä.
Pastire Izrailjev, èuj! koji vodiš sinove Josifove kao ovce, koji sjediš na heruvimima, javi se!
2 Herätä voimas, sinä joka Ephraimin, Benjaminin ja Manassen edessä olet, ja tule meidän avuksemme.
Pred Jefremom i Venijaminom i Manasijom probudi krjepost svoju, i hodi da nam pomožeš.
3 Jumala, käännä meitä, ja anna kasvos paistaa, niin me tulemme autetuksi.
Bože! povrati nas, neka zasja lice tvoje da se spasemo!
4 Herra Jumala Zebaot, kuinka kauvan sinä vihastut kansas rukouksiin?
Gospode, Bože nad vojskama! dokle æeš se gnjeviti kad te moli narod tvoj?
5 Sinä ruokit heitä kyyneleiden leivällä, ja juotat heitä suurella mitalla, täynnä kyyneleitä,
Hraniš ih hljebom suznijem, i pojiš ih suzama trostrukom mjerom.
6 Sinä olet meidät pannut riidaksi läsnäasuvaisillemme; ja meidän vihollisemme pilkkaavat meitä.
Uèinio si da se oko nas svaðaju susjedi naši, i neprijatelji se naši smiju meðu sobom.
7 Jumala Zebaot, käännä meitä, ja anna kasvos paistaa, niin me autetuksi tulemme.
Bože nad vojskama! povrati nas, neka zasja lice tvoje da se spasemo!
8 Sinä toit viinapuun Egyptistä, olet pakanat karkoittanut ulos, ja sen istuttanut.
Iz Misira si prenio èokot, izagnao narode, i posadio ga.
9 Sinä perkasit tien hänen eteensä, ja annoit hänen hyvästi juurtua, niin että se täytti maan.
Okrèio si za nj, i on pusti žile, i zauze svu zemlju.
10 Vuoret ovat sen varjolla peitetyt, ja hänen oksillansa Jumalan sedripuut.
Gore se pokriše njegovijem sjenom, i loze su mu kao kedri Božiji.
11 Sinä levitit hänen oksansa hamaan mereen asti, ja hänen haaransa hamaan virran tykö.
Pustio je loze svoje do mora i ogranke svoje do rijeke.
12 Miksis siis särjit hänen aitansa, että sitä kaikki ohitsekäyvät repivät.
Zašto si mu razvalio ogradu, da ga kida ko god proðe?
13 Metsäsika on sen kaivanut ylös, ja metsän pedot sen syövät.
Gorski vepar podgriza ga, i poljska zvijer jede ga.
14 Jumala Zebaot, käännä siis sinuas, katso alas taivaasta ja näe, ja etsi sitä viinapuuta,
Bože nad vojskama! obrati se, pogledaj s neba i vidi, i obiði vinograd ovaj,
15 Ja pidä se kiintiänä, jonka sinun oikia kätes on istuttanut, (ihmisen) pojan tähden, jonka sinulles lujasti valinnut olet.
Sad ovaj, koji je posadila desnica tvoja, i sina, kojega si ukrijepio sebi!
16 Se on poltettu tulella ja revitty: sinun uhkauksestas he ovat hukkuneet.
Popaljen je ognjem, isjeèen, od strašnoga pogleda tvojega propade.
17 Sinun kätes varjelkoon oikian kätes kansan, ja ihmisen pojan, jonka sinulles lujasti valinnut olet.
Neka bude ruka tvoja nad èovjekom desnice tvoje, nad sinom èovjeèijim kojega si utvrdio sebi!
18 Niin emme sinusta luovu: suo meidän elää, niin me sinun nimeäs avuksi huudamme.
I neæemo otstupiti od tebe, oživi nas, i ime tvoje prizivaæemo.
19 Herra Jumala Zebaot, käännä meitä: anna kasvos paistaa, niin me autetuksi tulemme.
Gospode, Bože nad vojskama! povrati nas, neka zasja lice tvoje, da se spasemo!
