Psalmien 77
1 Asaphin Psalmi, Jedutunin edestä, edelläveisaajalle. Minä huudan äänelläni Jumalaa: Jumalaa minä huudan, ja hän kuultelee minua.
Dem Sangmeister. Auf Jeduthun. Von Asaph, ein Psalm. Meine Stimme ist zu Gott und ich schreie; meine Stimme ist zu Gott und Er nimmt mir es zu Ohren.
2 Minun hätä-ajallani etsin minä Herraa: minun käteni on yöllä ojettu, ja ei lakkaa; sillä ei minun sieluni salli itseänsä lohduttaa.
Am Tage meiner Drangsal suche ich Dich, Herr, des Nachts reckt meine Hand sich aus und läßt nicht nach; meine Seele weigert sich des Trostes.
3 Minä ajattelen tosin Jumalan päälle, olen kuitenkin murheissani: minä tutkin, ja henkeni on sittekin ahdistuksessa, (Sela)
Ich gedenke Gottes, und bin beunruhigt, ich überdenke es, und mein Geist verzagt. (Selah)
4 Sinä pidät minun silmäni, että he valvovat: minä olen niin voimatoin, etten minä voi puhua.
Du hältst wach meine Augen, ich bin erschüttert und kann nicht reden.
5 Minä ajattelen vanhoja aikoja, entisiä vuosia:
Ich denke der Vorzeit Tage, der Jahre der Zeitalter.
6 Minä muistan yöllä minun kantelettani: minä puhun sydämelleni, ja minun henkeni tutkii:
Ich gedenke an mein Saitenspiel bei Nacht, in meinem Herzen überdenke ich es, und es forscht mein Geist.
7 Heittäneekö Jumala pois ijankaikkisesti, ja ei yhtään armoa silleen osoittane?
Wird der Herr in die Ewigkeiten verwerfen? und nicht wieder Wohlgefallen haben.
8 Puuttuneeko hänen laupiutensa ijankaikkisesti, ja olleeko lupauksella jo loppu suvusta sukuhun?
Hat denn für immerfort Seine Barmherzigkeit ein Ende? Ist es gar aus mit der Rede von Geschlecht zu Geschlecht?
9 Onko Jumala unohtanut olla armollinen? ja sulkenut laupiutensa vihan tähden? (Sela)
Hat Gott vergessen Seine Gnaden, im Zorn verschlossen Seine Erbarmungen? (Selah)
10 Minä sanoin: se on minun heikkouteni; mutta Ylimmäisen oikia käsi voi kaikki muuttaa.
Ich aber sprach: Dies ist mein Flehen. Ändern kann es des Allerhöchsten Rechte.
11 Sentähden minä muistan Herran töitä, ja minä ajattelen entisiä ihmeitäs,
Der Taten Jahs gedenke ich, denn ich gedenke Deiner Wunder in der Vorzeit.
12 Ja puhun kaikista sinun töistäs, ja sanon sinun teoistas.
Und ich sinne über all Dein Werk und überdenke Deine Taten.
13 Jumala, sinun ties on pyhä: kussa on niin väkevää Jumalaa kuin sinä Jumala?
Gott, in Heiligkeit ist Dein Weg! Wer ist ein Gott so groß wie Gott?
14 Sinä olet se Jumala, joka ihmeitä tekee: sinä osoitit voimas kansain seassa.
Du, Gott, tust Wunder, hast Deine Stärke unter den Völkern kundgetan;
15 Sinä lunastit sinun kansas käsivarrellas, Jakobin ja Josephin lapset, (Sela)
Mit dem Arm hast Du Dein Volk erlöst, die Söhne Jakobs und Josephs. (Selah)
16 Vedet näkivät sinun, Jumala, vedet näkivät sinun ja vapisivat, ja syvyydet pauhasivat,
Die Wasser sahen Dich, o Gott, die Wasser sahen Dich und kreißten, ja die Abgründe zitterten.
17 Paksut pilvet kaasivat vettä, pilvet jylisivät ja nuolet lensivät sekaan.
Die dichten Wolken strömten Wasser, die Ätherkreise gaben Stimme, auch fuhren dahin Deine Pfeile.
18 Se jylisi taivaassa, ja sinun leimaukses välkkyi maan piirin päälle: maa liikkui ja värisi siitä.
Die Stimme Deines Donners war im Wirbelwind, Blitze erleuchteten die Welt, es zitterte und bebte die Erde.
19 Sinun ties oli meressä, ja sinun polkus olivat suurissa vesissä, ja ei sinun jälkiäs kenkään tuntenut.
Im Meere war Dein Weg, durch viele Wasser Deine Fußpfade, und Deine Fußstapfen wurden nicht erkannt!
20 Sinä veit kansas niinkuin lammaslauman, Moseksen ja Aaronin kautta.
Du führtest Dein Volk wie eine Herde, durch die Hand Moses und Aharons.
