Psalmien 77
1 Asaphin Psalmi, Jedutunin edestä, edelläveisaajalle. Minä huudan äänelläni Jumalaa: Jumalaa minä huudan, ja hän kuultelee minua.
For the leader. On Jeduthun. Of Asaph, a psalm. Loudly will I lift my cry to God, loudly to God, so he hears to me.
2 Minun hätä-ajallani etsin minä Herraa: minun käteni on yöllä ojettu, ja ei lakkaa; sillä ei minun sieluni salli itseänsä lohduttaa.
In the day of my trouble I seek the Lord; in the night I lift my hands in prayer, refusing all comfort.
3 Minä ajattelen tosin Jumalan päälle, olen kuitenkin murheissani: minä tutkin, ja henkeni on sittekin ahdistuksessa, (Sela)
When I think of God, I moan; when I muse, my spirit is faint. (Selah)
4 Sinä pidät minun silmäni, että he valvovat: minä olen niin voimatoin, etten minä voi puhua.
When you hold my eyes awake, and I am restless and speechless,
5 Minä ajattelen vanhoja aikoja, entisiä vuosia:
I think of the days of old, call to mind distant years.
6 Minä muistan yöllä minun kantelettani: minä puhun sydämelleni, ja minun henkeni tutkii:
I commune with my heart in the night, I muse with inquiring spirit.
7 Heittäneekö Jumala pois ijankaikkisesti, ja ei yhtään armoa silleen osoittane?
“Will the Lord cast us off forever, will he be gracious no more?
8 Puuttuneeko hänen laupiutensa ijankaikkisesti, ja olleeko lupauksella jo loppu suvusta sukuhun?
Has his love vanished forever? Is his faithfulness utterly gone?
9 Onko Jumala unohtanut olla armollinen? ja sulkenut laupiutensa vihan tähden? (Sela)
Has God forgotten to be gracious, or in anger withheld his compassion?” (Selah)
10 Minä sanoin: se on minun heikkouteni; mutta Ylimmäisen oikia käsi voi kaikki muuttaa.
Then I said, “This it is that grieves me, that the hand of the Most High has changed.”
11 Sentähden minä muistan Herran töitä, ja minä ajattelen entisiä ihmeitäs,
I will think of the deeds of the Lord, and remember your wonders of old.
12 Ja puhun kaikista sinun töistäs, ja sanon sinun teoistas.
I will muse on all you have wrought, and meditate on your deeds.
13 Jumala, sinun ties on pyhä: kussa on niin väkevää Jumalaa kuin sinä Jumala?
Then your way, O God, was majestic: what God was great as our God?
14 Sinä olet se Jumala, joka ihmeitä tekee: sinä osoitit voimas kansain seassa.
You were a God who did marvels, you did show your power to the world
15 Sinä lunastit sinun kansas käsivarrellas, Jakobin ja Josephin lapset, (Sela)
by your arm you rescued your people, the children of Jacob and Joseph. (Selah)
16 Vedet näkivät sinun, Jumala, vedet näkivät sinun ja vapisivat, ja syvyydet pauhasivat,
The waters saw you, O God. The waters saw you and shivered; to their depths they trembled.
17 Paksut pilvet kaasivat vettä, pilvet jylisivät ja nuolet lensivät sekaan.
Clouds poured torrents of water, thunder rolled in the sky, your arrows sped to and fro.
18 Se jylisi taivaassa, ja sinun leimaukses välkkyi maan piirin päälle: maa liikkui ja värisi siitä.
Loud was the roll of your thunder, lightnings lit up the world. Earth quaked and trembled.
19 Sinun ties oli meressä, ja sinun polkus olivat suurissa vesissä, ja ei sinun jälkiäs kenkään tuntenut.
In your way, Lord, through the sea, in your path through the mighty waters, your footsteps were all unseen.
20 Sinä veit kansas niinkuin lammaslauman, Moseksen ja Aaronin kautta.
You did guide your folk like a flock by the hand of Moses and Aaron.
