Psalmien 74
1 Asaphin opetus. Jumala, miksis meitä niin ratki pois syökset? ja olet niin hirmuisesti vihainen sinun laitumes lampaille?
En sång av Asaf. Varför, o Gud, har du så alldeles förkastat oss, varför ryker din vredes eld mot fåren i din hjord?
2 Muista seurakuntaas, jonkas muinen omistit ja sinulle perimiseksi lunastanut olet, Zionin vuorta, jossas asuit.
Tänk på din menighet, som du i fordom tid förvärvade, som du förlossade, till att bliva din arvedels stam; tänk på Sions berg, där du har din boning.
3 Tallaa heitä jaloillas, ja sysää heitä ijäiseen hävitykseen: vihollinen on raiskannut kaikki pyhässä.
Vänd dina steg till den plats där evig förödelse råder; allt har ju fienden fördärvat i helgedomen.
4 Sinun vihollises kiljuvat sinun huoneessas, ja asettavat epäjumalansa siihen.
Dina ovänner hava skränat inne i ditt församlingshus, de hava satt upp sina tecken såsom rätta tecken.
5 Kirveet näkyvät välkkyvän ylhäällä, niinkuin metsässä hakattaisiin,
Det var en syn, såsom när man höjer yxor mot en tjock skog.
6 Ja hakkaavat rikki kaikki hänen kuvainsa kaunistukset, sekä keihäillä että kirveillä.
Och alla dess snidverk hava de nu krossat med yxa och bila.
7 He polttavat sinun pyhäs, ja turmelevat sinun nimes asuinsian maan päällä.
De hava satt eld på din helgedom och oskärat ända till grunden ditt namns boning.
8 He puhuvat sydämessänsä: raadelkaamme heitä ynnä; he polttavat kaikki Jumalan huoneet maalla.
De hava sagt i sina hjärtan: »Vi vilja alldeles kuva dem.» Alla Guds församlingshus hava de bränt upp här i landet.
9 Emme näe meidän ihmeitämme, eikä silleen prophetaa ole: ei myös ketään meidän seassamme ole, joka ymmärtää kuinka kauvan.
Våra tecken se vi icke; ingen profet finnes mer, och hos oss är ingen som vet för huru länge.
10 Jumala, kuinka kauvan vihamies häpäisee ja vihollinen sinun nimeäs ratki niin pilkkaa?
Huru länge, och Gud, skall ovännen få smäda och fienden oavlåtligen få förakta ditt namn?
11 Miksis käännät pois sinun kätes? ja oikian kätes niin ratki sinun povestas?
Varför håller du tillbaka din hand, din högra hand? Drag den fram ur din barm och förgör dem.
12 Mutta Jumala on alusta minun kuninkaani, joka kaikkinaisen autuuden matkaan saattaa maan päällä.
Gud, du är ju min konung av ålder, du är den som skaffar frälsning på jorden.
13 Sinä hajoitat meren voimallas: sinä murennat lohikärmeiden päät vesissä.
Det var du som delade havet genom din makt; du krossade drakarnas huvuden mot vattnet.
14 Sinä murensit valaskalain päät, ja annat ne kansalle ruaksi metsän korvessa.
Det var du som bräckte Leviatans huvuden och gav honom till mat åt öknens skaror.
15 Sinä kuohutat lähteet ja virrat: sinä kuivaat väkevät kosket.
Det var du som lät källa och bäck bryta fram; du lät ock starka strömmar uttorka.
16 Päivä ja yö ovat sinun: sinä rakennat valkeuden ja auringon.
Din är dagen, din är ock natten, du har berett ljuset och solen.
17 Sinä sovitit jokaisen maan rajat: sinä teet suven ja talven.
Det är du som har fastställt alla jordens gränser; sommar och vinter äro skapade av dig.
18 Niin muista siis, että vihollinen häpäisee Herraa, ja hullu kansa pilkkaa sinun nimeäs.
Så tänk nu på huru fienden smädar HERREN, och huru ett dåraktigt folk föraktar ditt namn.
19 Älä siis anna pedolle mettises sielua, ja älä niin ratki unohda sinun köyhäis joukkoa.
Lämna ej ut åt vilddjuren din turturduvas själ; förgät icke för alltid dina betrycktas liv.
20 Muista liittoa; sillä maa on joka paikassa surkiasti hävitetty, ja huoneet ovat täynnä vääryyttä.
Tänk på förbundet; ty i landets smygvrår finnes fullt upp av våldsnästen.
21 Älä anna köyhän mennä pois häpiällä; sillä köyhät ja raadolliset kiittävät sinun nimeäs.
Låt icke den förtryckte vika tillbaka med blygd, låt den betryckte och den fattige lova ditt namn.
22 Nouse, Jumala, ja aja asias: muista niitä häväistyksiä, jotka sinulle joka päivä hulluilta tapahtuvat.
Stå upp, o Gud; utför din sak. Betänk huru du varder smädad hela dagen av dåren.
23 Älä unohda vihollistes ääntä: sinun vainollistes meteli tulee aina suuremmaksi.
Glöm icke bort dina ovänners rop, dina motståndares larm, som alltjämt höjes.
