Psalmien 74
1 Asaphin opetus. Jumala, miksis meitä niin ratki pois syökset? ja olet niin hirmuisesti vihainen sinun laitumes lampaille?
Ó Deus, porque nos rejeitaste para sempre? Porque se acende a tua ira contra as ovelhas do teu pasto?
2 Muista seurakuntaas, jonkas muinen omistit ja sinulle perimiseksi lunastanut olet, Zionin vuorta, jossas asuit.
Lembra-te da tua congregação que compraste desde a antiguidade, da vara da tua herança que remiste, este monte de Sião, em que habitaste.
3 Tallaa heitä jaloillas, ja sysää heitä ijäiseen hävitykseen: vihollinen on raiskannut kaikki pyhässä.
Levanta os teus pés para as perpétuas assolações, para tudo o que o inimigo tem feito de mal no santuário.
4 Sinun vihollises kiljuvat sinun huoneessas, ja asettavat epäjumalansa siihen.
Os teus inimigos bramam no meio das tuas sinagogas; põem nelas as suas insígnias por sinais.
5 Kirveet näkyvät välkkyvän ylhäällä, niinkuin metsässä hakattaisiin,
Cada qual se fez afamado, conforme levantara o machado contra a espessura do arvoredo.
6 Ja hakkaavat rikki kaikki hänen kuvainsa kaunistukset, sekä keihäillä että kirveillä.
Mas agora toda a obra entalhada por uma vez quebram com machados e martelos.
7 He polttavat sinun pyhäs, ja turmelevat sinun nimes asuinsian maan päällä.
Lançaram fogo no teu santuário; profanaram, derribando-a até ao chão, a morada do teu nome.
8 He puhuvat sydämessänsä: raadelkaamme heitä ynnä; he polttavat kaikki Jumalan huoneet maalla.
Disseram nos seus corações: despojemo-los de uma vez. Queimaram todas as sinagogas de Deus na terra.
9 Emme näe meidän ihmeitämme, eikä silleen prophetaa ole: ei myös ketään meidän seassamme ole, joka ymmärtää kuinka kauvan.
Já não vemos os nossos sinais, já não há profeta: nem há entre nós alguém que saiba até quando isto durará.
10 Jumala, kuinka kauvan vihamies häpäisee ja vihollinen sinun nimeäs ratki niin pilkkaa?
Até quando, ó Deus, nos afrontará o adversário? blasfemará o inimigo o teu nome para sempre?
11 Miksis käännät pois sinun kätes? ja oikian kätes niin ratki sinun povestas?
Porque retiras a tua mão, a saber, a tua dextra? tira-a de dentro do teu seio, e consome-os.
12 Mutta Jumala on alusta minun kuninkaani, joka kaikkinaisen autuuden matkaan saattaa maan päällä.
Todavia Deus é o meu Rei desde a antiguidade, obrando a salvação no meio da terra.
13 Sinä hajoitat meren voimallas: sinä murennat lohikärmeiden päät vesissä.
Tu dividiste o mar pela tua força; quebrantaste as cabeças dos dragões nas águas.
14 Sinä murensit valaskalain päät, ja annat ne kansalle ruaksi metsän korvessa.
Fizeste em pedaços as cabeças do leviathan, e o deste por mantimento aos habitantes do deserto.
15 Sinä kuohutat lähteet ja virrat: sinä kuivaat väkevät kosket.
Fendeste a fonte e o ribeiro: secaste os rios impetuosos.
16 Päivä ja yö ovat sinun: sinä rakennat valkeuden ja auringon.
Teu é o dia e tua é a noite: preparaste a luz e o sol.
17 Sinä sovitit jokaisen maan rajat: sinä teet suven ja talven.
Estabeleceste todos os limites da terra; verão e inverno tu os formaste.
18 Niin muista siis, että vihollinen häpäisee Herraa, ja hullu kansa pilkkaa sinun nimeäs.
Lembra-te disto: que o inimigo afrontou ao Senhor, e que um povo louco blasfemou o teu nome.
19 Älä siis anna pedolle mettises sielua, ja älä niin ratki unohda sinun köyhäis joukkoa.
Não entregues às feras a alma da tua rola: não te esqueças para sempre da vida dos teus aflitos.
20 Muista liittoa; sillä maa on joka paikassa surkiasti hävitetty, ja huoneet ovat täynnä vääryyttä.
Atende ao teu concerto; pois os lugares tenebrosos da terra estão cheios de moradas de crueldade.
21 Älä anna köyhän mennä pois häpiällä; sillä köyhät ja raadolliset kiittävät sinun nimeäs.
Oh, não volte envergonhado o oprimido: louvem o teu nome o aflito e o necessitado.
22 Nouse, Jumala, ja aja asias: muista niitä häväistyksiä, jotka sinulle joka päivä hulluilta tapahtuvat.
Levanta-te, ó Deus, pleiteia a sua própria causa; lembra-te da afronta que o louco te faz cada dia.
23 Älä unohda vihollistes ääntä: sinun vainollistes meteli tulee aina suuremmaksi.
Não te esqueças dos gritos dos teus inimigos: o tumulto daqueles que se levantam contra ti aumenta continuamente.
