Psalmien 74
1 Asaphin opetus. Jumala, miksis meitä niin ratki pois syökset? ja olet niin hirmuisesti vihainen sinun laitumes lampaille?
Intelligence d’Asaph.
2 Muista seurakuntaas, jonkas muinen omistit ja sinulle perimiseksi lunastanut olet, Zionin vuorta, jossas asuit.
Souvenez-vous de votre assemblée, que vous avez possédée dès le commencement. Vous avez racheté la verge de votre héritage: Sion est le mont sur lequel vous avez habité.
3 Tallaa heitä jaloillas, ja sysää heitä ijäiseen hävitykseen: vihollinen on raiskannut kaikki pyhässä.
Levez vos mains à jamais contre leur orgueil: combien de méchancetés a commises l’ennemi dans votre sanctuaire!
4 Sinun vihollises kiljuvat sinun huoneessas, ja asettavat epäjumalansa siihen.
Ceux qui vous haïssent ont signalé leur orgueil au milieu de votre solennité. Ils ont posé leurs étendards en grand nombre;
5 Kirveet näkyvät välkkyvän ylhäällä, niinkuin metsässä hakattaisiin,
(Et ils n’ont pas compris ce qu’ils faisaient ), au haut du temple, comme à la sortie d’une ville.
6 Ja hakkaavat rikki kaikki hänen kuvainsa kaunistukset, sekä keihäillä että kirveillä.
Ils ont abattu de concert ses portes: avec la cognée et la hache à double tranchant, ils l’ont renversée.
7 He polttavat sinun pyhäs, ja turmelevat sinun nimes asuinsian maan päällä.
Ils ont brûlé par le feu votre sanctuaire: ils ont souillé sur la terre le tabernacle de votre nom.
8 He puhuvat sydämessänsä: raadelkaamme heitä ynnä; he polttavat kaikki Jumalan huoneet maalla.
Ils ont dit dans leur cœur, eux et tous leurs alliés ensemble: Faisons cesser de dessus la terre tous les jours de fêtes de Dieu.
9 Emme näe meidän ihmeitämme, eikä silleen prophetaa ole: ei myös ketään meidän seassamme ole, joka ymmärtää kuinka kauvan.
Nous ne voyons plus nos signes: il n’y a point de prophètes, et Dieu ne nous connaîtra plus.
10 Jumala, kuinka kauvan vihamies häpäisee ja vihollinen sinun nimeäs ratki niin pilkkaa?
Jusques à quand, ô Dieu, l’ennemi se livrera-t-il à l’outrage? notre adversaire irritera-t-il toujours votre nom?
11 Miksis käännät pois sinun kätes? ja oikian kätes niin ratki sinun povestas?
Pourquoi détournez-vous votre main, et votre droite de votre sein pour toujours?
12 Mutta Jumala on alusta minun kuninkaani, joka kaikkinaisen autuuden matkaan saattaa maan päällä.
Mais Dieu, notre roi depuis des siècles, a opéré le salut au milieu de la terre.
13 Sinä hajoitat meren voimallas: sinä murennat lohikärmeiden päät vesissä.
C’est vous qui, par votre puissance, avez affermi la mer, brisé les têtes des dragons dans les eaux.
14 Sinä murensit valaskalain päät, ja annat ne kansalle ruaksi metsän korvessa.
C’est vous qui avez écrasé la tête du dragon: vous l’avez donné pour nourriture aux peuples de l’Éthiopie.
15 Sinä kuohutat lähteet ja virrat: sinä kuivaat väkevät kosket.
C’est vous qui avez fait jaillir de la pierre des sources et des torrents; vous avez desséché les fleuves d’Ethan.
16 Päivä ja yö ovat sinun: sinä rakennat valkeuden ja auringon.
À vous est le jour, et à vous est la nuit: c’est vous qui avez formé l’aurore et le soleil,
17 Sinä sovitit jokaisen maan rajat: sinä teet suven ja talven.
C’est vous qui avez fait toutes les limites de la terre: l’été et le printemps, c’est vous qui les avez créés.
18 Niin muista siis, että vihollinen häpäisee Herraa, ja hullu kansa pilkkaa sinun nimeäs.
Souvenez-vous de ceci: l’ennemi a outragé le Seigneur, et un peuple insensé a provoqué votre nom.
19 Älä siis anna pedolle mettises sielua, ja älä niin ratki unohda sinun köyhäis joukkoa.
Ne livrez pas aux bêtes féroces des âmes qui vous louent; et les âmes de vos pauvres, ne les oubliez pas à jamais.
20 Muista liittoa; sillä maa on joka paikassa surkiasti hävitetty, ja huoneet ovat täynnä vääryyttä.
Jetez les yeux sur votre alliance; parce que ceux qui sont avilis sur la terre ont été comblés de maisons d’iniquités.
21 Älä anna köyhän mennä pois häpiällä; sillä köyhät ja raadolliset kiittävät sinun nimeäs.
Que celui qui est dans l’humiliation ne soit pas renvoyé couvert de confusion; le pauvre et l’homme sans ressource loueront votre nom.
22 Nouse, Jumala, ja aja asias: muista niitä häväistyksiä, jotka sinulle joka päivä hulluilta tapahtuvat.
Levez-vous, ô Dieu, jugez votre cause: souvenez-vous des outrages que vous recevez, de ceux qui vous sont faits par un insensé tout le jour.
23 Älä unohda vihollistes ääntä: sinun vainollistes meteli tulee aina suuremmaksi.
N’oubliez pas les clameurs de vos ennemis: l’orgueil de ceux qui vous haïssent monte toujours.
