Psalmien 74

1 Asaphin opetus. Jumala, miksis meitä niin ratki pois syökset? ja olet niin hirmuisesti vihainen sinun laitumes lampaille?

Un Psaume de méditation d'Asaph. Pourquoi, mon Dieu, m'as-tu repoussé pour toujours? Pourquoi ta colère est-elle excitée contre les brebis de tes pâturages?

2 Muista seurakuntaas, jonkas muinen omistit ja sinulle perimiseksi lunastanut olet, Zionin vuorta, jossas asuit.

Souviens-toi du troupeau que, dès le commencement, tu as acquis; tu as racheté le rameau de ton héritage, cette montagne de Sion, où tu as dressé ton tabernacle.

3 Tallaa heitä jaloillas, ja sysää heitä ijäiseen hävitykseen: vihollinen on raiskannut kaikki pyhässä.

Lève les mains pour mettre fin à leur orgueil; que de mal a fait l'ennemi en tes lieux saints!

4 Sinun vihollises kiljuvat sinun huoneessas, ja asettavat epäjumalansa siihen.

Comme ceux qui te haïssent se sont glorifiés au milieu de tes fêtes! Ils ont posé leurs étendards, comme des signaux,

5 Kirveet näkyvät välkkyvän ylhäällä, niinkuin metsässä hakattaisiin,

A la porte d'en haut, sans savoir ce qu'ils faisaient. Comme dans une forêt, avec des haches,

6 Ja hakkaavat rikki kaikki hänen kuvainsa kaunistukset, sekä keihäillä että kirveillä.

Ils ont frappé les battants de cette porte au même endroit; ils l'ont brisée avec la hache et le levier.

7 He polttavat sinun pyhäs, ja turmelevat sinun nimes asuinsian maan päällä.

Ils ont brûlé par le feu ton sanctuaire sur la terre; ils ont souillé le tabernacle de ton nom.

8 He puhuvat sydämessänsä: raadelkaamme heitä ynnä; he polttavat kaikki Jumalan huoneet maalla.

Ils ont dit en leur cœur, et leur race, réunie au même lieu, a dit: Allons, abolissons en cette terre les fêtes du Seigneur!

9 Emme näe meidän ihmeitämme, eikä silleen prophetaa ole: ei myös ketään meidän seassamme ole, joka ymmärtää kuinka kauvan.

Nous ne voyons plus nos signes; il n'est plus de prophètes, et l'on ne nous reconnaîtra pas.

10 Jumala, kuinka kauvan vihamies häpäisee ja vihollinen sinun nimeäs ratki niin pilkkaa?

Jusques à quand, mon Dieu, l'ennemi t'outragera-t-il? L'ennemi provoquera-t-il toujours ton nom?

11 Miksis käännät pois sinun kätes? ja oikian kätes niin ratki sinun povestas?

Pourquoi as-tu détourné ta main, ta droite du milieu de ton sein? Est-ce pour toujours?

12 Mutta Jumala on alusta minun kuninkaani, joka kaikkinaisen autuuden matkaan saattaa maan päällä.

Cependant Dieu, notre roi avant les siècles, a opéré notre salut au milieu de la terre.

13 Sinä hajoitat meren voimallas: sinä murennat lohikärmeiden päät vesissä.

Par ta puissance tu as dompté la mer; tu as brisé sur les eaux la tête des dragons.

14 Sinä murensit valaskalain päät, ja annat ne kansalle ruaksi metsän korvessa.

Tu as brisé les têtes du dragon; tu l'as donné pour nourriture aux peuples éthiopiens.

15 Sinä kuohutat lähteet ja virrat: sinä kuivaat väkevät kosket.

Tu as ouvert les fontaines et les torrents; tu as desséché les fleuves d'Etham.

16 Päivä ja yö ovat sinun: sinä rakennat valkeuden ja auringon.

Le jour est à toi, la nuit est à toi, tu as préparé la lune et le soleil.

17 Sinä sovitit jokaisen maan rajat: sinä teet suven ja talven.

Tu as fait toutes les limites de la terre; tu as fait l'été et le printemps.

18 Niin muista siis, että vihollinen häpäisee Herraa, ja hullu kansa pilkkaa sinun nimeäs.

Souviens-toi de ta création; l'ennemi a outragé le Seigneur, et un peuple insensé a provoqué son nom.

19 Älä siis anna pedolle mettises sielua, ja älä niin ratki unohda sinun köyhäis joukkoa.

Ne livre point aux bêtes fauves l'âme qui te loue, et n'oublie pas pour toujours l'âme de tes pauvres.

20 Muista liittoa; sillä maa on joka paikassa surkiasti hävitetty, ja huoneet ovat täynnä vääryyttä.

Considère ton alliance; car les lieux obscurs de la terre sont remplis de maisons d'iniquités.

21 Älä anna köyhän mennä pois häpiällä; sillä köyhät ja raadolliset kiittävät sinun nimeäs.

Que l'affligé, que l'humble ne soient point rejetés; le pauvre et le nécessiteux loueront ton nom.

22 Nouse, Jumala, ja aja asias: muista niitä häväistyksiä, jotka sinulle joka päivä hulluilta tapahtuvat.

Lève-toi, ô Dieu, rends tes jugements; souviens-toi des outrages que te prodigue l'insensé tout le jour.

23 Älä unohda vihollistes ääntä: sinun vainollistes meteli tulee aina suuremmaksi.

N'oublie point la voix de tes suppliants, et que l'orgueil de ceux qui te haïssent monte toujours jusqu'à toi.